Hallitus päätti valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista
Valtioneuvosto päätti tänään torstaina 15.1. alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan lain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla hallituskaudella 2003-2007. Päätöksellä täsmennetään ja täydennetään hallitusohjelman ja hallituksen syyskuussa 2003 hyväksymän strategia-asiakirjan tavoitteita ja toimenpiteitä.
Valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehitysviranomaisena toimivat maakunnan liitot, jotka ottavat valtakunnalliset tavoitteet huomioon valmistellessaan maakuntaohjelmiaan.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan alueiden kehittämisen tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa sekä tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen.
Alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi innovaatiopolitiikkaa tehostetaan
Alueiden kansainvälisen ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi alueellista innovaatiopolitiikkaa tehostetaan. Alueellisen innovaatiopolitiikan edistämiseksi valmistellaan toimenpidekokonaisuus, jolla parannetaan koko maan edellytyksiä hyötyä lisääntyvästä teknologia- ja osaamisrahoituksesta, lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta, vahvistetaan osaamiskeskusohjelmaa sekä tuetaan korkean osaamisen hyödyntämistä myös keskusten ulkopuolella.
Alueellista elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjyyttä edistetään mm. toteuttamalla yrittäjyyden politiikkaohjelma. Samalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä osaamisen ja teknologian hyödyntämiskykyä alueilla parannetaan. Palvelualan työvoiman kysyntää pyritään vahvistamaan selvittämällä mahdollisuudet erityisten talous-, vero-, sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten toimien kehittämiseksi. Valmistelussa arvioidaan toimenpiteiden alueelliset vaikutukset.
Alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan turvaamalla ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuus koko maassa. Alueellisia työttömyyseroja kavennetaan, työllisyysastetta nostetaan ja rakenteellista työttömyyttä vähennetään toteuttamalla työllisyyden politiikkaohjelma.
Aktiivisella tietoyhteiskuntapolitiikalla ja liikenneyhteyksiä kehittämällä lisätään alueiden kilpailukykyä sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään pyrkimällä varmistamaan kaikkien kansalaisten pääsy nopeiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien piiriin vuoden 2005 loppuun mennessä.
Palvelurakenteen turvaamiseksi edistetään ylikunnallista yhteistyötä
Palvelurakenteen turvaamiseksi kunnallisten palvelujen saatavuus ja laatu turvataan. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa ja ennakoitavuutta parannetaan hallituskauden kattavalla valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja -budjetilla. Palveluiden ylikunnallista tuottamista edistetään ja valmistellaan säännökset avustusten myöntämisestä pitkälle menevän ylikunnallisen yhteistyön tukemiseksi muutosvaiheessa. Valtio edistää myös kuntaliitoksia vapaaehtoiselta pohjalta yhdistymis-, investointi- ja kehittämisavustuksilla sekä tukemalla yhdistymisiin liittyviä selvityksiä.
Valtion palveluiden saatavuus turvataan kaikilla seuduilla lisäämällä palveluiden tarjontaa verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Valtio ja kunnat valmistelevat paikallisten ja alueellisten palvelujen yhteisen palvelustrategian niin, että hallitus voi hyväksyä sen syksyllä 2004.
Tasapainoisen aluerakenteen kehittämiseksi aluekeskusohjelmaa tehostetaan
Aluekeskusohjelmalla vahvistetaan erikokoisten kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuvaa kilpailukykyä, elinvoimaa ja sosiaalisesti tasapainoista kehitystä.
Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä vahvistetaan laajentamalla ja tehostamalla seudullista yhteistyötä ja tahdonmuodostusta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa YTV-aluetta laajemmalla toiminnallisella alueella.
Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien pohjalta valmistellaan erityinen suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus, jolla vahvistetaan niiden kansainvälistä kilpailukykyä. Suuriin kaupunkiseutuihin Helsingin seudun ohella kuuluvat ainakin Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan-Imatran ja Vaasan kaupunkiseudut.
Itä-Suomen, Itä-Lapin, Kainuun, äkillisten rakennemuutosalueiden ja rajakuntayhteistyön kehittämiseen erityistoimia
Alueellisia erityistoimia suunnataan erityisesti Itä-Suomen, Itä-Lapin ja Kainuun kehittämiseen. Itä-Suomen maakuntien, niiden keskusten ja osaamiskeskittymien yhteistyötä tiivistetään sekä niiden kansainvälistä ja kansallista verkottumista edistetään. Raja-alueyhteistyötä Venäjän kanssa pyritään laajentamaan.
Itä-Lapin kehittämistä ja työllisyyden parantamista tuetaan lisäämällä määrärahoja tuotannollisen toiminnan ja matkailun kehittämiseksi tarpeellisten investointi- ja kehittämishankkeiden toteuttamiseksi. Valtio tukee Itä-Lappia myös alueellisesti toimivan kehittämisrahaston kautta sekä sinne suunnataan lisää myös työllisyysvaroja. Itä-Lapin keskuksena toimii Kemijärvi.
Kainuun kehittämistä tuetaan Kainuun hallintokokeiluun liittyvillä toimenpiteillä. Kainuun riskirahasto toteutetaan alueellisena rahastona. Hallintokokeilun piirissä olevissa kunnissa työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan vuosien 2005-2009 aikana. Alentamisen piiriin kuuluvat myös kuntatyönantajat ja alennus toteutetaan julkisen talouden kannalta neutraalisti.
Äkillisille rakennemuutosalueille keskeiset ministeriöt ja TE-keskukset tekevät yhteistyönä maakunnan liiton ja alueen kuntien kanssa kriisin hoitamiseen tähtäävän suunnitelman. Suunnitelma sisältää mm. tehostetut toimenpiteet yritystukien ja muun rahoituksen käyttämiseksi uusien työpaikkojen luomiseen ja vanhojen säilyttämiseen. Suunnitelmat laaditaan pikaisesti Raahen ja Vakka-Suomen seutukunnille sekä Mänttä-Vilppula -alueelle.
Pohjois-Suomen kuntien elinvoimaisuutta vahvistetaan edistämällä valtakunnanrajat ylittävää kuntayhteistyötä. Ruotsin ja Norjan rajakuntayhteistyötä jatketaan.
Lisäksi vuoden 2004 aikana selvitetään mahdollisuudet käynnistää alueellisia erityiskokeiluja muun muassa verotuksessa ja työvoimapalveluiden kehittämisessä osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi voimakkaasti väestöään menettävillä alueilla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Valtioneuvoston päätös alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista löytyy ohessa liitteenä.
Lisätietoja: ylijohtaja Pekka Kilpi, (09) 160 42810, erityisavustaja Timo Reina (09) 160 43511, aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius (09) 160 44506, neuvotteleva virkamies Olli T. Alho (09) 160 42285
>> Valtioneuvoston päätös alueiden kehittämislain mukaisista alueiden kehittämisen tavoitteista