Brexitin vaikutukset sisäministeriön hallinnonalalla

Britannia jätti EU:lle eroilmoituksensa 29.3.2017. Siitä käynnistyi eroneuvotteluille varattu kahden vuoden määräaika. Erosopimusta koskevat neuvottelut saatiin päätökseen marraskuussa 2018. Britannian parlamentin alahuone ei hyväksynyt Britannian ja EU:n erosopimusta 15.1.2019 pidetyssä äänestyksessä. EU on edelleen valmis allekirjoittamaan erosopimuksen.

Suomen ja EU:n tavoitteena on saada 30.3.2019 mennessä voimaan erosopimus, joka varmistaa Britannian hallitun eron unionista. EU suosittaa jäsenvaltioille varautumista sopimuksettomaan eroon siten, että hätäratkaisuna mahdollistettaisiin jäsenvaltioissa asuvien Britannian kansalaisten oleskeluoikeuden jatkaminen tilapäisenä ratkaisuna. Useat jäsenvaltiot ovat säätämässä tilapäislainsäädäntöä tämän tavoitteen turvaamiseksi.

Oleskeluoikeus

Jos Britannia ja EU allekirjoittavat erosopimuksen

Jos Britannia hyväksyy erosopimuksen, Suomessa asuvien Britannian kansalaisten kannalta se ei toisi mitään muutoksia heti, vaan vasta vuoden 2020 loppupuolella. Erosopimuksen mukaiset kansalaisten oikeudet, joihin kuuluu oleskeluoikeus, määräytyisivät siirtymäkauden päättymisen hetken eli 31.12.2020 perusteella.

Jos Britannia eroaa EU:sta ilman erosopimusta

Hallituksen EU-ministerivaliokunta puolsi 25.1. sisäministeriön ehdotusta valmistella erillislaki Britannian kansalaisten oleskeluoikeuden jatkamiseksi Suomessa määräajaksi.

Erillislaki määrittelisi, että kaikki 29.3. mennessä rekisteröityneet Britannian kansalaiset voisivat jatkaa oleskeluaan, asumistaan, työntekoaan ja opiskeluaan sekä täyttäisivät sosiaaliturvassa edellytetyn laillisen oleskelun vaatimuksen vähintään vuoden 2020 loppuun saakka. Määräajan pituutta tarkastellaan vielä lainvalmistelun aikana.

Erillislaki koskisi vain niitä, jotka ovat rekisteröityneet. Jos rekisteröityminen puuttuu, sopimuksettoman eron (no deal) tilanteessa Suomessa oleva Britannian kansalainen on kolmannen maan kansalainen eikä hänen oikeutensa oleskella Suomessa ole voimassa 30.3. alkaen, paitsi jos EU:n ja Britannian välillä toteutuu viisumivapaus, jolloin hän voisi olla Suomessa laillisesti vielä 90 päivän ajan.

Oleskeluoikeuden rekisteröinti

Kaikkia Britannian kansalaisia kehotetaan rekisteröimään oleskelunsa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 29.3.2019. Ohjeet ja rekisteröityminen Maahanmuuttoviraston sivuilla

Jos Suomessa asuvalla Britannian kansalaisella on toisen EU-maan kaksoiskansalaisuus, hänen tulee rekisteröityä tämän EU-kansalaisuuden perusteella.

Maahanmuuttoviraston sivuilla on myös ohjeita heille, jotka eivät ole varmoja ovatko he rekisteröineet oleskeluoikeutensa.

Oleskeluluvat (ml. puolisot, lapset)

Jos Britannia ja EU allekirjoittavat erosopimuksen

Britanniasta tulee kolmas maa, mutta erosopimuksen soveltaminen merkitsee, että heti ei mikään juuri muuttuisi. Käytännössä vapaan liikkuvuuden säännöksiä noudatettaisiin edelleen.

Erosopimuksessa asetetaan siirtymäkausi, joka on ratkaiseva ajanjakso erosopimuksessa määriteltyjen oikeuksien käyttämisen kannalla. Siirtymäkausi on 21 kuukauden pituinen eli 30.3.2019 - 31.12.2020 välinen aika.

Keskeistä erosopimuksessa kansalaisten oikeuksien kannalta on se, että oikeuksia on käytetty siirtymäaikana ja niitä käytetään vielä sen jälkeen. Oleskelun kannalta on siis keskeistä, että oleskelua on ennen 31.12.2020 ja oleskelu jatkuu sen jälkeen. Näin pääsee erosopimuksen soveltamisen piiriin. Erosopimuksen oikeudet vaikuttavat vasta siirtymäkauden jälkeen.

Siirtymäkauden aikana erosopimuksen mukaisia hakemuksia voi tehdä 1.10.2020 lukien, jolloin käytännössä tulee kokonaisuudessaan yhteensä yhdeksän kuukauden pituinen ajanjakso, jolloin hakemukset tulee tehdä eli 1.10.2020 - 30.6.2021. Tämä on se aikaväli, jolloin Suomessa asuvien Britannian kansalaisten tulee hakea erosopimuksen mukaisia oikeuksiaan. Tarkempia tietoja menettelystä annetaan myöhemmin.

Erosopimusta ei sovelleta henkilöihin, jotka oleskelevat Suomessa siirtymäkauden aikana, mutta eivät sen jälkeen. Tällöin heihin sovelletaan yksinomaan vapaan liikkuvuuden direktiiviä. Eli jos 21 kuukauden pituisen siirtymäkauden aikana käy esim. vuoden pituisella työkomennuksella Suomessa siten, että työ päättyy ennen 31.12.2020, erosopimusta ei sovelleta.

Erosopimusta ei myöskään sovelleta, jos ensimmäinen saapuminen Suomeen tapahtuu vasta siirtymäkauden jälkeen eli 1.1.2021 alkaen. Tällöin maahantulijaan sovelletaan kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahantulosäännöksiä. Henkilö on siis ns. puhtaasti kolmannen maan kansalainen, eikä edes vapaan liikkuvuuden direktiiviä sovelleta.

Erosopimus sisältää säännökset siitä, että pysyvän oleskeluoikeuden rekisteröineet saavat vaihtaa asemansa maksutta erosopimuksen mukaiseen pysyvään lupaan. Muutoin, jos pysyvään lupaan vaadittua viiden vuoden keskeytymätöntä oleskelua ei ole koossa vielä siirtymäajan päättyessä, aikaa on oikeus kerryttää siirtymäajan jälkeen ja saada myöhemmin pysyvä oleskeluoikeus. Erosopimus sisältää säännökset siitä, mitä selvityksiä voidaan vaatia, kun haetaan lupaa esim. perhesiteen, työnteon ja opiskelun perusteella. Lupamenettelyjen tulee olla nopeita ja käyttäjäystävällisiä sekä hakemusten käsittelymaksujen kohtuullisia. Luvasta tulee ilmetä, että se on myönnetty erosopimuksen perusteella.

Jos Britannia eroaa EU:sta ilman erosopimusta

Jos erosopimusta ei saada voimaan, Britanniasta tulee kolmas maa ja sen kansalaiset ovat oleskelun kannalta kolmannen maan kansalaisia ja he ovat sitä heti ensimmäisestä eropäivästä alkaen.

Hallitus kuitenkin valmistelee pikavauhtia erillislakia, jolla Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, oikeutta oleskella Suomessa jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun. Laki koskisi vain niitä Britannian kansalaisia, jotka ovat rekisteröineet oleskelunsa ennen eropäivää. On siten erittäin tärkeää, että rekisteröinti on tehty, ja epäselvissä tapauksissa asia kannattaa selvittää Maahanmuuttovirastosta.

Britannian ero EU:sta merkitsee, että vapaa liikkuvuus loppuu, ja säädettävä erillislakikin oikeuttaa vain oleskelun jatkamiseen Suomessa.

Erillislaki ei siten edellytettäisi Britannian kansalaisilta muuta toimenpidettä kuin EU-rekisteröinti Maahanmuuttovirastossa, jos he eivät ole sitä jo aiemmin tehneet. Oleskelu, työnteko, yrittäjyys, opiskelu, perhe-elämä jne. jatkuisivat keskeytyksettä. Laki ei koskisi niitä Britannian kansalaisia, jotka tulevat Suomeen eropäivän 29.3. jälkeen, koska he ovat tuolloin kolmannen maan kansalaisia. Lailla annettaisiin lisäaikaa, kunnes tilanne selviää ja myös Britannian kansalaiset saisivat aikaa varautua uuteen tilanteeseen.

Yritysten työtekijöiden maahantuloasiat ja oleskelulupa-asiat (ml. puolisot, lapset)

Jos Britannia ja EU allekirjoittavat erosopimuksen

Erosopimuksen mukaisen siirtymäkauden aikana 30.3.2019 - 31.12.2020 maahantulomenettelyissä ei tapahtuisi nykyiseen verrattuna muutosta. Erosopimus ei myöskään vaikuttaisi työnteko-oikeuteen eikä muihinkaan oikeuksiin, ks. tarkemmin edellä.

Jos Britannia eroaa EU:sta ilman erosopimusta

Hallitus valmistelee pikavauhtia erillislakia, jolla Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, oikeutta oleskella Suomessa jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun. Laki koskisi vain niitä Britannian kansalaisia, jotka ovat rekisteröineet oleskelunsa ennen eropäivää. On siten erittäin tärkeää, että rekisteröinti on tehty, ja epäselvissä tapauksissa asia kannattaa selvittää Maahanmuuttovirastosta. Oleskelu, työnteko, yrittäjyys, opiskelu, perhe-elämä jne. jatkuisivat keskeytyksettä.

Britannian kansalaisten kotikunta ja sen vaikutus

Suomessa asuvan ulkomaalaisen kotikunta määräytyy kotikuntalain mukaan. Britannian kansalaiset eivät enää EU-eron jälkeen täytä edellytyksiä kotikunnan määräytymiselle EU-kansalaisten oleskeluoikeuden perusteella. Kotikunnan määräytyminen on liitoksissa lailliseen oleskeluun maassa, joten Britannian kansalaisten tulee jatkossa täyttää jokin muu kotikuntalaissa säädetty oleskeluoikeuteen liittyvä edellytys kotikunnan saamiseksi.

Jos Suomessa säädetään erillislaki, jolla Britannian kansalaiset säilyttävät (jonkin määräajan) oleskeluoikeutensa Suomessa aiemman EU-kansalaisuuden perusteella, myös kotikunta säilyy tällä perusteella. Tästä syystä Britannian kansalaisten tulisi ennen eroa varmistaa maistraatista, että heidän EU-oleskeluoikeutensa perusteella määräytyvä kotikunta on merkitty väestötietojärjestelmään.

Rajatarkastukset

Jos Britannia ja EU allekirjoittavat erosopimuksen

Erosopimuksella sovelletaan siirtymäaikaa 31.12.2020 asti, jolloin vapaa liikkuvuus säilyy ja unionin oikeutta sovelletaan. Britannian kansalaisiin sovelletaan siirtymäaikana siis unionin lainsäädännön mukaisia tarkastuksia vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluville. Rajoilla tehdään samat tarkastukset ja noudatetaan samoja menettelyitä kuten nyt eli käytännössä mikään ei muutu siirtymäaikana rajatarkastusten osalta.

Siirtymäajan jälkeen 1.1.2021 sovelletaan joko alla mainittua menettelyä tai viisumivapautta, jos viisumivapaus tulee voimaan.

Jos Britannia eroaa EU:sta ilman erosopimusta

EU:n ulkorajoilla tehtävissä henkilöiden rajatarkastuksissa erotetaan EU:n kansalaisten valvonta kolmansien maiden kansalaisten valvonnasta. Eroamispäivästä alkaen Britannian kansalaisten valvontaan Schengen-alueelle saapumisen ja sieltä lähdön yhteydessä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisia koskevia sääntöjä. Tämä tarkoittaa, että Britannian kansalaisille ei enää myönnetä vapaata liikkumista koskevia rajaliikenteen helpotuksia, joita sovelletaan EU:n kansalaisiin, Euroopan talousalueen sopimusvaltioiden kansalaisiin ja Sveitsin kansalaisiin ("EU:n/ETAn/Sveitsin kansalaiset").

Eron jälkeen Britannian kansalaisilla ei ole oikeutta käyttää EU:n/ETAn/Sveitsin kansalaisille tarkoitettuja erillisiä väyliä rajanylityspaikoilla suoritettavissa tarkastuksissa, ja heihin kohdistetaan kaikki kolmansien maiden kansalaisten saapumisen yhteydessä tehtävät perusteelliset maahantuloedellytysten tarkastukset.

Matkustajia kehotetaan ennen EU-alueelle matkustamista tarkistamaan matkustusasiakirjojensa voimassaolo ja varmistamaan, että he täyttävät maahantuloedellytykset. Jonkin maahantuloedellytyksen noudattamatta jättämisestä voi seurata pääsyn epääminen unionin alueelle.

Tällä hetkellä ei ole varmuutta siitä, mitä sopimukseton ero (no deal) käytännössä tarkoittaisi lyhytkestoisen Suomessa/ Iso-Britanniassa vierailemisen osalta. Se voi tarkoittaa viisumivapautta tai viisumivelvollisuutta. Matkustusasiakirjana hyväksytään passi, mutta henkilökorttien hyväksymisen osalta ei päätöksiä olla tehty. Rajatarkastuksiin sovelletaan Schengenin rajasäännöstöä, jonka mukaan matkustusasiakirjan tulee olla voimassa vähintään 3 kuukautta suunnitellun Schengen-alueelta poistumisen jälkeen.

Schengen-maat, joihin Suomikin kuuluu, sopivat yhdessä maahantuloon ja maastalähtöön liittyvistä säännöistä.

Lisätietoja