Kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytysten tarkistaminen

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomen kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytykset vastaisivat EU-sääntelyä. Tarkoituksena on, että Suomen lainsäädäntö ei olisi tältä osin suopeampi muihin EU-maihin verrattuna. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevan, ulkomaalaislain 88 a §:n kumoamista.

Hankkeen tavoitteena on myös tehostaa oleskeluluvan käsittelystä perittävien maksujen perintää. Ulkomaalaislakia muutettaisiin siten, että myös henkilökohtaisesti paikan päällä jätetyn, niin sanotun paperihakemuksen käsitteleminen alkaa vasta, kun oleskeluluvan käsittelymaksu on suoritettu. Vastaavanlainen sääntely on jo voimassa sähköisesti jätettävien oleskelulupahakemusten osalta.

Lähtökohdat

Kansainvälistä suojelua hakeneelle voidaan myöntää joko ulkomaalaislain 87 §:n mukainen turvapaikka, lain 88 §:n mukainen oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella taikka lain 88 a §:n mukainen oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Kaikissa näissä on kyse kansainvälisen suojelun myöntämisestä. Turvapaikan ja toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytykset perustuvat Euroopan unionin määritelmädirektiivin (2011/95/EU) ja turvapaikka myös Yhdistyneiden kansakuntien pakolaissopimuksen (SopS 77-78/1968) asettamiin velvoitteisiin. Sen sijaan humanitaarista suojelua koskeva oleskeluluvan edellytykset eivät perustu Euroopan unionin tai kansainvälisiin velvoitteisiin vaan taustalla on kansallinen ratkaisu. Mahdollisuus myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella on sisällytetty ulkomaalaislakiin edellä mainitun määritelmädirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Tuolloin katsottiin, että pelkästään direktiiviin perustuva sääntely ei riittävissä määrin ota huomioon tilanteita, joissa ei varsinaisesti ole kyse yksilöön henkilökohtaisesti kohdistuvasta uhasta tai vaarasta, mutta maan yleinen tilanne esimerkiksi aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi puoltaa suojelun myöntämistä. Direktiivin täytäntöönpanon jälkeisessä oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että toissijaisen suojelun myöntämisen kynnys voi poikkeuksellisesti ylittyä pelkästään alueen turvallisuustilanteen vuoksi.

Oleskeluluvan käsittelystä perittävä maksuja jää käytännössä tällä hetkellä saamatta, koska kaikki hakijat eivät henkilökohtaisesti paikan päällä niin sanotun paperihakemuksen jättäessään suorita käsittelymaksua kehotuksesta huolimatta. Vakiintunut tulkinta on ollut, että maksu tulisi suorittaa heti hakemuksen jättämisvaiheessa. Koska laista on puuttunut säännös käsittelymaksun suorittamisesta, on kuitenkin katsottu hallinnolliseksi velvoitteeksi aloittaa hakemuksen käsittely, vaikka maksua ei ole suoritettu.