EU:n yhteinen valmiusreservi: rescEU

Suomen rescEU-valmiusvarastot

Suomen ensimmäisen rescEU-varaston eli CBRN-valmiusvaraston perustaminen aloitettiin vuonna 2023. Varastoitavilla materiaaleilla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkatilanteisiin. 

Toisen rescEU-varaston (Medical/CBRN) rakentaminen Suomessa käynnistyi vuonna 2024. Hankkeessa varastoidaan lääkinnällisiä materiaaleja sekä lääkeaineita. 

Suomen rescEU-varastot ovat tarkoitettu jäsenmaiden ja EU:n pelastuspalvelumekanismiin liittyneiden maiden käyttöön tilanteissa, joissa apua pyytävän maan omat voimavarat eivät riitä vastaamaan kriisi- tai onnettomuustilanteeseen.  Varastoidun materiaalin on oltava lähetysvalmiina suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa avustustarjouksen hyväksymisestä. 

EU:n komissio vastaa varastojen perustamis- ja ylläpitokustannuksista täysimääräisesti. Suomen kahden varastokokonaisuuden yhteisarvo on lähes 305 miljoonaa euroa. Toistaiseksi hankekokonaisuuden rahoitus ulottuu vuoden 2026 syksyyn saakka. 

Hankekokonaisuutta toteuttaa Suomessa konsortio, johon kuuluvat sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus. 

CBRN-valmiusvarasto

CBRN-valmiusvarastoihin hankituilla materiaaleilla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkatilanteisiin.

Varastoissa on muun muassa suojavarusteita, kuten haalareita, kasvomaskeja, hanskoja, jalkineita, suojalaseja ja kypäriä. Lisäksi  varastoidaan säteilyn ja kemiallisten aineiden mittaamiseen tarkoitettuja laitteita sekä biologisten aineiden tunnistamiseen tarkoitettuja testejä. Ison kokonaisuuden muodostavat CBRN-tilanteissa tarvittavat lääkkeet ja vasta-aineet. Varastoissa on myös rokotteita erilaisten vakavien tartuntatautien varalle. 

CBRN-varastoissa säilytettävä materiaali on tarkoitettu sekä ensitoimijoiden että siviiliväestön käyttöön erilaisissa CBRN-onnettomuus- ja -häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaali- tai ydinvoimalaitoksen onnettomuuksissa, terrori-iskuissa tai rajat ylittävissä tartuntatautitilanteissa.

Ensimmäiset materiaalierät ovat olleet lähetysvalmiudessa tammikuusta 2024 alkaen. Kapasiteetin on tarkoitus olla täydessä valmiudessa vuoden 2025 aikana.

Hankkeen kokonaiskustannus on 242 miljoonaa euroa. Hanke on mittakaavaltaan merkittävä ja ensimmäinen strateginen CBRN-kapasiteetti Euroopassa.

Projektipäälliköt:
Tarja Rantala, sisäministeriö
Pertti Kelloniemi, sisäministeriö

Medical/CBRN-valmiusvarasto

Medical/CBRN-hankkeessa Suomeen perustetaan lääkinnällisten materiaalien ja lääkkeiden varastot, joiden painopisteenä on lääkinnällinen varautuminen uhkiin, joissa loukkaantuu runsaasti ihmisiä lyhyen ajan sisällä. Tällaisia ovat esimerkiksi suuren luokan terroriteot, laajat aseelliset konfliktit tai suuronnettomuudet, kuten maanjäristykset. Lisäksi kapasiteetilla varaudutaan rajat ylittäviin terveysuhkiin, kuten pandemioihin ja CBRN-uhkiin.

Varastoissa tulee olemaan terveydenhuollon materiaaleja, kuten pienlaitteita, kirurgisia instrumentteja ja ensihoitotarvikkeita. Lisäksi varastoidaan lääkkeitä, joita tarvitaan muun muassa ensi- ja leikkaushoidossa sekä mikrobilääkkeitä, joilla vähennetään mm. moniresistenttien bakteerien aiheuttamaa uhkaa väestön terveydelle. Varastoitavat kilpirauhas- ja elintarvikemonitorit täydentävät CBRN-hankkeen mittauskalustoa. Materiaalit ovat pääasiassa tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. 

Ensimmäiset lääkinnälliset materiaalit ovat portaittain lähtövalmiudessa alkuvuodesta 2025. Kaikki materiaalit saadaan lähtövalmiuteen kesään 2026 mennessä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 63 miljoonaa euroa.

Projektipäälliköt:
Ilona Hatakka, sisäministeriö
Piia Ollila, sosiaali- ja terveysministeriö

EU:n pelastuspalvelumekanismi

Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista (Union Civil Protection Mechanism) on viime vuosina tullut yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Mekanismin tarkoituksena on parantaa katastrofeihin varautumista ja valmiutta vastata niihin.

RescEU-valmiuksia välitetään apua pyytäville maille EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. EU-jäsenmaiden lisäksi siihen on liittynyt jäseniksi useat EU:n naapurimaat. EU:n hätäavun koordinaatiokeskus ERCC koordinoi avustustoimenpiteitä ja komissio päättää, mille maalle apua välitetään ja mikä rescEU-reservin hallinnoijamaa siihen vastaa.

Apua voi pyytää silloin, kun maan omat voimavarat eivät riitä vakavasta onnettomuus- tai häiriötilanteesta selviämiseen. Apu voi olla asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliapua. Avun tulee olla lähetysvalmiudessa 12 tunnin sisällä avuntarjouksen hyväksymisestä.
RescEU-kapasiteetit ovat kokonaan EU:n rahoittamaa toimintaa. Useat jäsenmaat hallinnoivat rescEU-kapasiteetteja, joista tunnetuimpia ovat maastopalojen sammutukseen erikoistunut lentokalusto. Ympäri Eurooppaa on myös esimerkiksi lääkevarastoja nopeasti leviävien tartuntatautien varalle sekä potilaiden lääkinnälliseen evakuointiin tarkoitettuja Medevac-varusteita. 

Suomeen perusteilla olevat CBRN- ja Medical-varastot ovat uusimpia tulijoita tähän ns. rescEU-perheeseen. Kaikkiaan 21 jäsenmaassa on 21 CBRN- ja/ tai medical -valmiusvarastoa. 

Kartta rescEU-reserveistä Euroopassa

Lue lisää pelastuspalvelumekanismista EU:n komission sivuilta