Lakiehdotukset Schengenin tietojärjestelmää koskevien säännösten päivittämisestä eduskunnan käsiteltäväksi

Valtioneuvosto antoi 18.3. eduskunnalle hallituksen esityksen Schengenin tietojärjestelmän (SIS) käyttöä koskevia EU-asetuksia täydentäväksi kansalliseksi lainsäädännöksi. SIS-järjestelmällä tuetaan Schengen-alueen ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia ja edistetään lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Euroopassa.

Schengenin tietojärjestelmää (SIS) käyttävät jäsenvaltioiden poliisi-, raja- ja tulliviranomaiset sekä muut toimivaltaiset viranomaiset, jotka voivat hakea ja julkaista tietojärjestelmässä henkilöitä ja esineitä koskevia kuulutuksia. Kuulutuksia tehdään esimerkiksi etsintäkuulutetuista ja kadonneista henkilöistä, muiden kuin EU-kansalaisten palauttamispäätöksistä ja maahantulokielloista. Kuulutuksia tehdään myös lapsista, jotka ovat vaarassa joutua lapsikaappauksen tai väkivallan uhriksi. Tietoihin voidaan henkilöiden tunnistamiseksi tallentaa valokuvia, sormenjälkiä ja muita henkilötietoja.

EU-asetukset SIS-järjestelmän käytöstä tulivat voimaan 28.12.2018. Lainsäädäntömuutosten tarkoituksena on päivittää poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilötietolait vastaamaan EU-asetuksia. 

Asetusten tavoitteena on tehostaa terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa, varmistaa turvallisuuden korkea taso kaikkialla EU:ssa, sekä edistää muuttoliikkeen hallintaa lisäämällä jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa. EU-maiden asukkaille muutokset näkyvät viranomaisten parempana yhteistyönä ja turvallisuuden edistämisenä Euroopan unionin laajuisesti. 

– Samalla lakeihin ehdotetaan sääntelyn yhdenmukaistamiseksi ja täsmentämiseksi myös muutoksia, jotka koskevat henkilötietojen saamista Euroopan unionin yhteisistä tietojärjestelmistä terrorismirikosten ja vakavien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, kertoo erityisasiantuntija Suvi Pato-Oja sisäministeriöstä.

Tämän lisäksi lakeihin ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat tietojen luovuttamista EU:n yhteisiin tietojärjestelmiin. Kansalliseen lainsäädäntöön esitetyt muutokset ovat luonteeltaan pääosin teknisiä, eikä ehdotettu sääntely muuttaisi nykytilaa merkittävästi.

Kansallinen henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely vaikuttaa siihen, mitä tietoja jäsenvaltiot voivat luovuttaa Euroopan unionin SIS-järjestelmään. Suomessa erityisesti sormenjälkien käsittely on tiukasti rajoitettua. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta sormenjälkien käyttöä koskevaan sääntelyyn laajennuksia.

Lakihanke edistää osaltaan hallitusohjelman strategista kokonaisuutta Turvallinen oikeusvaltio Suomi. 

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Suvi Pato-Oja, p. 0295 488 379, [email protected]