Lakiluonnos startup-yrittäjien ja ulkomaisten asiantuntijoiden oleskeluluvista lausunnolle
Hallituksen esitysluonnos ulkomaalaisten startup-yrittäjien oleskeluluvasta ja oleskelulupajärjestelmän kehittämisestä on lähtenyt lausuntokierrokselle. Esitettyjen lakimuutosten tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ja sitä kautta talouskasvua ulkomaalaislain keinoin.
Esityksellä korjattaisiin ulkomaalaislainsäädännön puutteita yrittäjien maahanmuuton osalta ja sujuvoitettaisiin olemassa olevaa oleskelulupaprosessia.
Suomeen halutaan houkutella innovatiivisia ulkomaisia yrittäjiä ja huippuosaamista, mikä puolestaan parantaisi Suomen kilpailukykyä. Tavoitteena on kehittää oleskelulupajärjestelmää siten, että kansainvälisten yrittäjien ja asiantuntijoiden on entistä helpompi tulla Suomeen.
Yrittäjyyttä koskeva ulkomaalaislainsäädäntö saatettaisiin esityksen myötä vastaamaan nykyisen kansainvälisen toimintaympäristön vaatimuksia.
Startup-yrittäjille nopea lupa
Kasvuyrittäjiä eli niin kutsuttuja startup-yrittäjiä varten esityksessä ehdotetaan uutta menettelyä, joka ottaisi huomioon kasvuyrittäjyyteen liittyvät ominaispiirteet.
Oleskelupa myönnettäisiin pidemmäksi ajaksi kuin yleensä. Ensimmäisen luvan saisi suoraan kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen oleskelulupa on mahdollista uusia.
Oleskeluluvan myöntäisi Maahanmuuttovirasto, mutta hakijan tulisi ennen oleskeluluvan hakemista hankkia Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä lausunto. Tekes arvioisi, että yrityksen liiketoimintamallilla on edellytykset nopeaan kansainväliseen kasvuun. Tekesin rooli perustuu sen valtakunnalliseen viranomaisrooliin ja startup-toiminnan tuntemukseen. Samanlainen roolijako on käytössä myös Tanskassa.
Maahanmuuttovirasto ei enää arvioisi yrityksen liiketoimintamallia. Oleskelulupa olisi mahdollista myöntää nopeutetulla aikataululla muutamassa viikossa.
Koska kyseessä olisi uusi oleskelulupa, sen toimivuutta seurattaisiin tarkasti ja muutostarpeisiin reagoitaisiin tarvittaessa.
Startupilta ei vaadita tuloja yrityksen alkuvaiheessa
Oleskeluluvan saaminen ei edellyttäisi, että yritystoiminnasta saa heti alkuvaiheessa tuloja. Lain edellyttämä toimeentulo Suomessa elämiseen voitaisiin osoittaa myös muilla varoilla, kuten säästöillä. Myös perheenjäsenet voisivat tulla Suomeen, jos toimeentulo on kunnossa.
Nyt lausunnoille lähteneen lakiluonnoksen pohjana ovat Tanskassa käytössä oleva malli ja muista maista saadut kokemukset.
Lakiesityksessä muutettaisiin samalla nykyinen elinkeinonharjoittajan oleskelulupa yrittäjän oleskeluluvaksi. Yritysmuodolla ei enää olisi merkitystä luvan myöntämiseen. Luvan voi jatkossa saada myös osakeyhtiöyrittäjä.
Asiantuntijan oleskelulupa myönnettäisiin jatkossa 2 vuodeksi
Esityksellä sujuvoitetaan myös asiantuntijoiden oleskelulupaprosessia. Asiantuntijan ensimmäinen oleskelulupa myönnettäisiin suoraan kahdeksi vuodeksi nykyisen vuoden sijaan. Myös asiantuntijan perheenjäsenet voisivat saada samalla kahden vuoden oleskeluluvan.
Asiantuntijan oleskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika on nykyisin vain noin 19 vuorokautta.
Jatkoluvan hakeminen ei vaatisi enää käyntiä Maahanmuuttovirastossa
Muutosten myötä hakijan ei tarvitsisi enää jatkolupavaiheessa asioida henkilökohtaisesti Maahanmuuttovirastossa, vaan jatkoluvan voisi hakea täysin sähköisesti. Tämä on mahdollista, koska sormenjälkiä ei enää otettaisi jatkolupaa hakiessa kuin poikkeustapauksissa. Muutos nopeuttaisi ja helpottaisi jatkolupavaihetta sekä hakijan että viranomaisen näkökulmasta.
Entistä vaivattomampi oleskelulupamenettely edesauttaisi Suomen kilpailukykyä erityisesti osaavan työvoiman houkuttelun näkökulmasta.
Järjestelmää kehitetty jo nykyisen lainsäädännön puitteissa
Maahanmuuttovirasto on kehittänyt oleskelulupaprosessia jo nykyisen lainsäädännön turvin muun muassa tehostamalla asiakasviestintää ja lisäämällä sähköistä asiointia. Esimerkiksi perheenjäsenet voivat nykyisin hakea oleskelulupaa sähköisesti. Lisäksi työnantajan sähköistä asiointia kehitetään: työnantaja voi jatkossa maksaa työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittelymaksun hakijan puolesta ja seurata käsittelyn etenemistä.
Lakiluonnosta on mahdollisuus kommentoida huhtikuun loppuun asti. Esitystä tarkennetaan lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta.
Valmistelun etenemisestä kerrotaan myös Twitterissä tunnisteella #ulkomaisetosaajat
Lisätietoja
ylijohtaja Jorma Vuorio, p. 0295 418 860, [email protected]
johtava asiantuntija Elina Immonen, p. 0295 488 593, [email protected]