Ohjelma ja teemat

Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton kannalta prioriteetteja ovat kriisinkestokyvyn parantaminen hybridi- ja kyberuhkia vastaan, muuttoliikkeen kokonaisvaltainen hallinta, Euroopan raja- ja merivartioviraston vahvistaminen sekä sisäasioiden rahoituksen turvaaminen EU:n pitkän aikavälin budjetissa.

Puheenjohtajakauden ohjelma löytyy kokonaisuudessaan EU2019.fi-sivustolta.

Kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen

Kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaamiseksi on olennaista vahvistaa unionin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta sekä puolustusyhteistyötä, mukaan lukien hybridiuhkien torjuntaa.

Lähialueiden konfliktit ja väkivaltaisuudet vaikuttavat Euroopan turvallisuuteen. Niiden taustalla on kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksia sekä ilmastonmuutoksen kielteisiä seurauksia.

On tärkeää, että EU käyttää konflikteihin vaikuttaakseen johdonmukaisesti kaikkia sen ulkoisen toiminnan välineitä, kuten diplomatiaa, kriisinhallintaoperaatioita, kauppapolitiikkaa ja kehitysapua. EU:n on puolustettava monenvälisiä ratkaisuja ja tehostettava osallistumistaan konfliktien ehkäisemiseen ja rauhanvälitykseen kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja nuorten tärkeään rooliin.

Euroopan suojeleminen edellyttää, että hyödynnämme käytössä olevia välineitä ja valmistaudumme yhdessä tulevaisuuden uhkiin.

EU on avainasemassa edistettäessä kansalaisten kokonaisvaltaista turvallisuutta. Torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia sekä huolehtimalla rajaturvallisuudesta EU ja sen jäsenvaltiot voivat rakentaa unionista turvallisemman paikan elää. Tämä edellyttää myös eriarvoisuuden vähentämistä.

EU:n sisäistä turvallisuutta pitää edistää laaja-alaisesti rikosten ennaltaehkäisystä, lainvalvontayhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rajaturvallisuuteen, pelastustoimintaan ja muihin keskeisiin sektoreihin.

EU:n sisäisen turvallisuuden strategia on tarjonnut kestävän viitekehyksen alan käytännön yhteistyölle. On aika arvioida strategian vahvuudet ja kehittämistarpeet. Uudet sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat on tunnistettava, jotta voimme vahvistaa kykyämme reagoida niihin. Tässä on otettava huomioon sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhä tiiviimpi keskinäinen yhteys.

Kriisinkestokykyä hybridi- ja kyberuhkia vastaan

EU:n jäsenvaltioihin ja toimielimiin kohdistuu vaikeasti havaittavia ja määriteltäviä moniulotteisia hybridiuhkia. Nopeasti kehittyvät hybridiuhat ovat pitkän aikavälin haaste, jonka torjumiseen on varauduttava.

Hybridiuhat yhdistävät erilaisia tavanomaisia ja epätavanomaisia toimia ja välineitä, joita valtiot tai valtiosta riippumattomat toimijat koordinoidusti käyttävät tiettyjen poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Hybriditoimilla, kuten tietoverkkohyökkäyksillä, vaalihäirinnällä ja disinformaatiokampanjoilla, pyritään vaikuttamaan päätöksentekoomme sekä heikentämään yhteiskuntiamme ja EU:n yhtenäisyyttä.

Sekä EU:n että jäsenvaltioiden valmiuksia on vahvistettava hybridiuhkien torjumiseksi. Tarvitsemme yhdessä valmisteltuja ja koordinoituja toimia.

Eurooppa-neuvoston asettamien poliittisten tavoitteiden saavuttaminen ja jo olemassa olevien välineiden vaikuttavuus edellyttävät työn nykyistä johdonmukaisempaa järjestämistä. Lisäksi tarvitaan vahvoja kumppanuuksia, kuten EU:n ja Naton välistä yhteistyötä. Eurooppalainen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on keskeinen toimija, joka edistää hybridiuhkiin liittyvää yhteistyötä.

Järjestämme puheenjohtajakaudellamme eri tasoilla käytäviä skenaarioihin perustuvia poliittisia keskusteluja EU:n kriisinkestokyvyn kehittämiseksi ja hybridiuhkia koskevan tietoisuuden lisäämiseksi.

Korkeatasoisen kyberturvallisuuden ylläpitäminen on keskeinen edellytys kansalaisten, yritysten ja jäsenvaltioiden turvallisuudelle ja koko EU:n toimivuudelle. Muun muassa 5G-teknologian käyttöönotto tuo mukanaan merkittäviä uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös vahvempaa otetta kyberturvallisuuden näkökulmasta. Kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuuden parantamiseen on panostettava myös EU:n yhteisin toimin. Unionin jäsenvaltioiden toistensa vahvasti verkottuneet kansantaloudet hyötyvät yhdessä tehtävistä kyberturvallisuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Edistämme kyberturvallisuusosaamista. Unionin tavoitteena on oltava myös torjua vihamielistä vaikuttamista ja estää konflikteja, vähentää kyberturvallisuusriskejä ja tuoda vakautta kansainvälisiin suhteisiin.

Muuttoliikkeen kokonaisvaltainen hallinta

Maahanmuutto on globaali ilmiö. Muuttoliikkeen tehokas hallinta edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon muuttoliikkeen sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus. Euroopan unioni on laajan keinovalikoimansa ja vahvan kansainvälisen asemansa vuoksi yksittäistä jäsenvaltiota paremmassa asemassa muuttoliikkeen hallintaan.

Ihmisoikeusperustainen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, viranomaisyhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin.

Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän hyväksyminen yhtenä pakettina olisi ollut tehokkain EU-tasoinen ratkaisu, mutta lukuisista yhteisistä ponnistuksista huolimatta tähän ei ole päästy. Mahdollinen tie eteenpäin voisi avautua hyväksymällä yksi kerrallaan ehdotuksia, joista yhteisymmärrys olisi saavutettavissa. Näin EU voisi ottaa välttämättömiä edistysaskeleita ja saavuttaa konkreettisia tuloksia muuttoliikkeen hallinnassa.

Uudelleensijoittaminen on ollut yksi tehokkaimmista tavoista auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia muuttoliikekriiseissä. EU:n laajuinen, riittävillä taloudellisilla kannustimilla tehostettu uudelleensijoittamisohjelma muodostaisi hallitun tavan helpottaa muuttoliikepaineita ja osoittaa solidaarisuutta niitä maita kohtaan, joihin on merkittävästi tulijoita.

Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisten nk. valvottujen keskusten perustamisessa EU:n alueelle ei ole edetty. Ajankohtaisempi aloite olisi mereltä pelastettujen sijoittamiseksi käyttöönotettava väliaikainen järjestely, jolla voitaisiin osaltaan ratkaista pelastettujen EU:n sisäiseen sijoittamiseen liittyviä haasteita, joita on toistaiseksi ratkottu tapauskohtaisesti.

Osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja Schengen-alueen turvaamista eri reittien tehokas seuranta ja tilannekuvan ylläpitäminen ovat välttämättömiä. Meidän on pysyttävä valppaina nykyisten ja kehittyvien reittien suhteen.

Tehokkaan ja kestävän palautuspolitiikan luomiseksi EU:n tulee käyttää kaikkia keinojaan, kuten positiivisia ja negatiivisia kannustimia kauppa-, kehitys- ja viisumipolitiikan aloilla. Enemmän työtä ja resursseja tulisi suunnata palautettujen maahanmuuttajien uudelleenkotouttamiseen.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella pyrkimyksenä on viimeistellä neuvoston neuvottelut tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä syksyllä 2019. Monivuotinen rahoituskehys (2021–2027) toimii EU:n prioriteettien toteuttajana. Muuttoliikkeen hallinta edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Varmistamalla riittävä rahoitus ja käyttämällä rahoituskehyksen eri rahoitusotsakkeita voidaan tehokkaimmin vastata sekä muuttoliikkeen hallinnan sisäisiin että ulkoisiin tarpeisiin.

Euroopan raja- ja merivartioviraston vahvistaminen

Euroopan raja- ja merivartioviraston vahvistaminen auttaa jäsenvaltioita hallitsemaan rajojaan ja tehostamaan laittomasti maassa oleskelevien palauttamista. Virastolla on tämän vuoksi merkittävä rooli sekä Schengen-alueen että vapaan liikkuvuuden turvaamisessa.