Suomen EU-puheenjohtajuus 2019

Suomi toimi EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 heinäkuun alusta joulukuun loppuun. Puolivuotiskautensa aikana puheenjohtajamaa johti puhetta neuvoston kokouksissa ministeri- ja virkamiestasolla, vei eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehti EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta ja yhteistyöstä jäsenmaiden välillä.

Suomen sisäministeri toimi yhdessä oikeusministerin kanssa puheenjohtajana oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa (OSA-neuvosto), joka on yksi EU:n neuvoston kokoonpanoista. OSA-neuvosto kehittää yhteistyötä ja yhteistä politiikkaa maiden rajat ylittävissä asioissa. Tavoitteena on luoda EU:n laajuinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue.

OSA-neuvostoon osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaiden oikeus- ja sisäministerit. Sisäministerit käsittelevät neuvostossa muun muassa maahanmuuttoa, rajaturvallisuutta ja poliisiyhteistyötä. Neuvoston viralliset kokoukset pidetään Brysselissä ja Luxemburgissa, epävirallinen ministerikokous oli Helsingissä 18.–19.7.

Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja olivat

• yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen
• kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni
• EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana
• kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaamiseksi on olennaista vahvistaa unionin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta sekä puolustusyhteistyötä, mukaan lukien hybridiuhkien torjuntaa.

Hybridiuhkien torjunnan lisäksi Suomi piti EU-puheenjohtajakaudella esillä yhteiskunnan kriisinkestävyyden parantamista, muuttoliikkeen kokonaisvaltaista hallintaa ja rajaturvallisuuden parantamista sekä sisäasioiden rahoituksen turvaamista EU:n pitkän aikavälin budjetissa.

Puheenjohtajuus kiertää jäsenmailla puolen vuoden välein

EU:n neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU-jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli niin sanotuissa trioissa. Tämänhetkisen puheenjohtajatrion muodostavat Romania, Suomi ja Kroatia.

Trio asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Romanian, Suomen ja Kroatian yhdessä laatima trio-ohjelma painottaa muun muassa unionin yhteisiä arvoja, kestävää kasvua sekä ulkoisen toimintakyvyn ja turvallisuuden vahvistamista. Yhteisen ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.