Haku

Suomen vaakuna Suomen vaakunan syntyhistoria on osittain tuntematon. Ensimmäisen kerran sen tiedetään esiintyvän Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa Uppsalan tuomiokirkossa. Siinä muodossa se on omaksuttu itsenäisen Suomen ...

Lakihankkeen tavoitteena on parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta.

Lippu ja vaakuna elinkeinotoiminnassa ja tavaramerkissä Suomen lipun tai vaakunan kuvan käyttö elinkeinotoiminnassa ei sinänsä ole kiellettyä ja lippua sekä vaakunaa myös käytetään laajasti kuvaamaan suomalaisuutta eri yhteyksissä. Käytön tulee ku...

Kriittinen toimija CER-toimialat Kriteerit kriittiseksi toimijaksi määrittelyyn CER-toimialat CER-lakia sovelletaan yhdellätoista sektorilla: Energia: Energiajärjestelmät ovat keskeisiä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Energian saatavuus vaikuttaa...

Hallitusohjelman uudistukset kansalliseen turvallisuuteen Hallitusohjelman tavoitteena on, että kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi Venäjän aloitettua ...

22.10.2025 | Suomen väestörakenne muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tämä demografinen muutos ei ole vain sosiaali- ja terveyspoliittinen tai taloudellisen kestävyyden kysymys, vaan se ulottuu myös sisäiseen turvallisuuteen.

19.12.2024 | Hallitus antoi 19.12. eduskunnalle ehdotuksen laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Uudella lailla vahvistetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta hallitusohjelman mukaisesti.

18.11.2024 | Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fissä. Sisäministeriö on toteuttanut verkko-oppaan Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Opas kokoaa varautumisohjeet yhteen paikkaan.

20.2.2023 | Suomalaiset menettävät digihuijausten seurauksena vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Tyypillisimpiä petosmuotoja ovat niin sanotut pankki- ja rakkaushuijaukset. Paras keino välttää digihuijauksen uhriksi joutuminen on oppia tunnistamaan digihuijaukset. Siksi sisäministeriö ja poliisi lanseeraavat helmikuussa kampanjan, joka opettaa ennakointitaitoja digihuijausten varalle.

13.12.2023 | Sidosryhmien ja yritysten edustajia kokoontui 12.12. keskustelemaan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvän CER-lakihankkeen etenemisestä. Lakihankkeen avulla EU:n CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön.

8.2.2024 | Epäviralliseen kansainväliseen rahanvälitykseen sisältyy erittäin merkittävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski. Lisäksi riski on merkittävä virtuaalivaluutan tarjoajilla, pankeilla ja maksupalvelujen tarjoajilla, arvioivat kansalliset rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen viranomaiset ja muut keskeiset toimijat.

19.1.2024 | Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Lakihankkeella vahvistetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta.

16.6.2023 | Esiselvitys tarkastelee tilitapahtumatietojen kyselymahdollisuuden lisäämistä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään. Työryhmä ehdottaa, että tietojärjestelmää kehitettäisiin niin, että viranomaiset voisivat kysyä tilitapahtumatietoja keskitetysti sen kautta.

28.1.2021 | EU-maiden kriittisten palvelujen häiriönsietokykyä parannetaan uudistamalla vanha kriittisen infrastruktuurin suojaamisen direktiivi. Uusi direktiiviehdotus on merkittävästi laaja-alaisempi ja sen tarkoituksena on parantaa EU:n kannalta välttämättömien palvelujen häiriönsietokykyä sekä tunnistaa kriittiset toimijat, jotka ylläpitävät yhteiskunnan elintärkeitä ja taloudellisia toimintoja. Valtioneuvosto informoi eduskuntaa 28.1. uudesta direktiiviehdotuksesta. 

7.10.2021 | EU:n rahoitustietodirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee. Valtioneuvosto antoi 7.10. eduskunnalle esityksen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain ja rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain muuttamisesta.

8.12.2022 | Sisäministeriö on asettanut EU:ssa käsittelyssä olevan kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotuksen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädäntöhankkeen. Hanke parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta. 

11.2.2022 | Sisäministeriö on 10.2.2022 käynnistänyt esiselvityksen viranomaisten pääsystä tilitapahtumatietoihin. Moni viranomainen saa jo nyt pankeilta pyydettäessä tilitapahtumatietoja, mutta tietojen sähköisen käsittelyn ja välittämisen osalta puuttuvat säännökset. Asia liittyy rahoitustietodirektiivin säännösten tuomiseen kansalliseen lainsäädäntöön. Tätä koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa.

11.3.2021 | EU:n sisäministerit kokoontuvat epäviralliseen videokokoukseen perjantaina 12.3. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen. Kokouksessaan ministerit käyvät periaatekeskustelun kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyyn liittyvästä EU-direktiiviehdotuksesta. 

23.9.2021 | Rahapelaamista säätelevää arpajaislakia uudistetaan. Uudistuksen keskeiset ehdotukset koskevat rahapelihaittojen torjuntaa, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttumista ja rahapelikysynnän ohjaamista arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen arpajaislain uudistamiseksi 23.9.2021.

22.12.2021 | Rahapelaamista säätelevää arpajaislaki uudistuu. Uudistuksen keskiössä on rahapelihaittojen torjunta, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttuminen ja rahapelikysynnän ohjaaminen arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan. Tasavallan presidentti vahvisti lain 22.12.2021. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.1.2022.