Haku

3.12.2025 | Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut valtiosihteeriryhmän seuraamaan Suomen huumetilannetta, ohjaamaan huumeiden vastaista työtä ja johtamaan hallitusohjelmassa sovittuja huumeiden vastaisia toimia. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran keskiviikkona 3.12., ja ryhmässä on mukana valtiosihteereitä neljästä eri ministeriöstä.

15.12.2025 | Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää kansallisen ensihoitostrategian valmistelun. Valmistelusta ovat sopineet sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sisäministeri Mari Rantanen.

10.12.2025 | Riippumattoman asiantuntijaryhmän toteuttama laajapohjainen väliarviointi hyvinvointialueuudistuksesta julkistettiin 10. joulukuuta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja sisäministeri Mari Rantanen pitävät väliarvioinnin tuloksia arvokkaina.

5.9.2025 | Sisäministeri Mari Rantanen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen keskustelivat 5.9. viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa alfa-PVP-huumeesta. Keskustelusta kävi ilmi, että kyseessä on monitahoinen ongelma, jonka ratkomiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä.

2.6.2025 | Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat yhdessä käynnistäneet hyvinvointialueuudistuksen laajapohjaisen väliarvioinnin. Ulkoinen arviointi valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

29.12.2022 | Ihmiskaupan uhrien asema paranee ja heidän oikeutensa palveluihin vahvistuu siten, että auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkuminen ei enää riipu heitä koskevan ihmiskaupparikosprosessin etenemisestä. Auttaminen perustuu ensisijaisesti uhrin yksilöllisen tilanteen arviointiin. Tasavallan presidentti vahvisti asiaan liittyvät lakimuutokset 29.12., ja ne tulevat voimaan 1.1.

7.9.2022 | Sisäministeriö selvitti kesä–heinäkuussa verkkokyselyn avulla Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilannetta ja tarvetta erilaisille palveluille. Vastauksia saatiin 2 136.

4.1.2023 | Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Siirtymä on sujunut pääsääntöisesti hyvin kaikilla alueilla ja suurimmilta haasteilta on toistaiseksi vältytty.

20.10.2022 | Ihmiskaupan uhrien asemaa halutaan parantaa ja heidän oikeuttaan palveluihin vahvistaa riippumatta siitä, eteneekö heitä koskeva ihmiskaupparikosprosessi. Uhrien auttamisen ja rikosprosessin välistä kytköstä on tarkoitus heikentää muuttamalla vastaanottolakia hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus antoi asiaa koskevan ehdotuksen eduskunnalle 20.10.

22.11.2022 | Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää 22.11. klo 12 tiedotustilaisuuden, jossa kuullaan tilannekatsaus hyvinvointialueiden toimeenpanon etenemisestä. Hyvinvointialuejohtajat kertovat alueellisesta tilanteesta ja keskustelussa ovat mukana myös muun muassa ministerit Krista Kiuru, Hanna Sarkkinen ja Sirpa Paatero.

8.12.2022 | Poliisin antama maksuton virka-apu koskee esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten tarvitsemaa virka-apua lastensuojeluasioissa ja sosiaaliviranomaisten tarvitsemaa virka-apua kiireellisissä tehtävissä. Hallitus esitti lain vahvistamista torstaina 8.12. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa laki perjantaina. Laki tulee voimaan 1.1.2023.

8.4.2022 | Maahanmuuttovirasto on valmistellut hallituksen toimeksiannosta toimintamallin, jossa kuntien majoittamat tilapäisen suojelun piirissä olevat henkilöt saavat tarvitsemansa vastaanottopalvelut ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta. Kunnat saavat valtiolta korvausta sovittujen palveluiden tuottamisesta.

19.9.2022 | Poliisin antama maksuton virka-apu koskisi jatkossa esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten tarvitsemaa virka-apua lastensuojeluasioissa ja sosiaaliviranomaisten tarvitsemaa virka-apua kiireellisissä tehtävissä. Lakiesitys annettiin eduskunnalle 19.9.2022.  

7.6.2022 | Lakiesitys poliisin lastensuojelulle ja sosiaalipäivystykselle antaman virka-avun maksuttomuudesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Poliisin antama maksuton virka-apu koskisi esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten tarvitsemaa virka-apua lastensuojeluasioissa ja sosiaaliviranomaisten tarvitsemaa virka-apua sosiaalipäivystyksessä. Lausuntokierros päättyy 4.7.2022.

3.2.2023 | Yli 45 000 Ukrainasta viime vuonna paennutta voi hakea kotikuntaa vuonna 2023, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Heistä noin 13 000:lla riittävä asumisaika tulee täyteen jo maalis–huhtikuussa. Kotikunnan saatuaan Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi. Näin he pääsevät tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

21.10.2020 | Lausuntoyhteenveto sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta on valmistunut. Lausunnonantajat suhtautuvat myönteisesti uudistuksen tavoitteisiin ja tarpeellisuuteen.

14.10.2021 | Sisäministeriö on käynnistänyt lakihankkeen, jonka tarkoituksena on tehdä poliisin lastensuojelulle ja sosiaalipäivystykselle antamasta virka-avusta maksutonta. Virka-avun maksuttomuus vaatii toteutuakseen lakimuutoksen. Poliisin antama maksuton virka-apu koskisi esimerkiksi luvatta lastensuojelulaitoksesta poistuneen lapsen etsintää ja palauttamista lastensuojelulaitokseen.

9.12.2020 | Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteita uudistamalla varmistetaan yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Rakenteen uudistaminen turvaa palvelut myös tuleville sukupolville. Samalla hillitään kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä. 

12.8.2020 | Sote-uudistusta johtavan ministeriryhmän jäsenet kiertävät elo-syyskuussa 22 alueella keskustelemassa tulevasta sote-uudistuksesta. Kierroksen tavoitteena on tarjota alueille mahdollisuus keskustella lakiluonnoksesta ennen lausuntoajan päättymistä. Kussakin tilaisuudessa paikalla olevat ministerit kertovat sote-uudistuksen tavoitteista ja lausuntokierroksella olevasta lakiluonnoksesta hallituksen esitykseksi.

1.12.2021 | Itä-Suomen yliopiston koordinoiman tutkimuksen mukaan vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointi kaipaa yhtenäistämistä niin käytettyjen käsitteiden kuin käytäntöjen suhteen. Riskiarviointien tulokset yksilötasolla sisältävät paljon epävarmuustekijöitä. Väkivaltariskin arviota olisi tämän vuoksi perusteltua käyttää rikosoikeudellisesta näkökulmasta korkeintaan täydentävänä osana vapauttamis- tai seuraamusharkintaa.