Kuntien eläkeuudistus
Hallitus päätti tänään 15. heinäkuuta esittää, että Tasavallan Presidentti vahvistaisi lain kunnallisen eläkelain muutoksista, joiden tarkoituksena on kannustaa työelämässä jatkamiseen nykyistä pidempään. Muutokset vastaavat pääosiltaan yksityisten alojen eläkejärjestelmään jo aikaisemmin hyväksyttyjä muutoksia, mutta esityksessä on otettu huomioon julkisen sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteet. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2005.
Ensi vuoden alusta lähtien eläke lasketaan jatkossa kunkin vuoden ansioiden ja ikään sidotun karttumisprosentin mukaan. Eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Vuoden 2004 loppuun saakka eläke lasketaan nykysäännöin. Uudistuksen voimaantulon jälkeen eläkkeen karttuminen alkaa jo 18 vuoden iästä nykyisen 23 ikävuoden sijaan ja karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 prosenttia vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 prosenttia ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään saakka 4,5 prosenttia. Ennen vuotta 1950 syntyneiden työntekijöiden eläke karttuu uudistuksen jälkeenkin 2,0 prosenttia vuodessa 55 vuoden iästä lähtien 63 vuoden ikään saakka. Työntekijät osallistuvat kustannuksiin nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla täytettyään 53 vuotta.
Eläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä
Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi. Uudistuksen voimaantulon jälkeen eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Työssä pidempään jatkavat hyötyvät eniten loppuvuosien korkeista karttumista. Jos henkilö päättää jäädä vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta, mutta kuitenkin ennen nykyistä vanhuuseläkeikäänsä, ennen vuotta 1995 karttuneen peruseläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden eläkeikää.
Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 62-vuotiaana, jolloin eläkettä pienennetään 0,6 prosenttia jokaiselta 63 vuoden ikää edeltävältä varhennuskuukaudelta. Lisäksi vuonna 1940-1959 syntyneet henkilöt voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle kolme vuotta ennen nykyistä eläkeikäänsä. Nykyinen mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen säilyisi kuitenkin niillä henkilöillä, joilla on nykyisin voimassa olevan lain mukaan oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen uudistuksen voimaantulovaiheessa eli henkilöillä, joilla vuoden 2004 lopussa on aikaa enintään viisi vuotta vanhuuseläkeikäänsä. Vanhuuseläkkeen voi jatkossa ottaa myös lykättynä. Eläkkeeseen maksetaan 0,4 %:n suuruinen lykkäyskorotus jokaista lykkäyskuukautta kohden 68 ikävuoden täyttämisen jälkeen.
Uusi laskutapa alkaa vuoden 2005 alusta
Kunnallisessa eläkejärjestelmässä siirrytään uuteen eläkkeen laskentatapaan vuoden 2005 alusta. Eläkkeen laskennassa ei käytetä vaihtoehtoisia laskentatapoja toisin kuin yksityisellä sektorilla. Uuteen laskentatapaan siirryttäessä vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan valmiiksi niin, että kaikki jatkuvat palvelussuhteet päätetään teknisesti joulukuun lopussa vuonna 2004 ja niistä lasketaan eläke nykyisten säännösten mukaisesti. Näin laskettu eläke yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden kanssa, toisin kuin yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin eläkkeet yhteensovitetaan, koska eläke on karttunut yksityisestä sektorista poikkeavalla tavalla ennen vuotta 1995.
Eläkkeiden yhteensovituksessa käytettävä yhteensovitusraja määritellään henkilön ikään suhteutettuna siten, että raja on yhtä suuri osuus 60 %:sta kuin aika henkilön 23 vuoden iän täyttämisestä vuoden 2004 loppuun asti on 40 vuodesta. Ammatillisen eläkeiän valinneille yhteensovitusrajaan lisätään 1,5 % jokaista vuotta kohden, jolla valittu eläkeikä alittaa 63 vuoden iän. Vuonna 1940-1944 syntyneiden yhteensovitusrajaa korotettaan siten, että vuonna 1940 syntyneille rajaan lisättäisiin viisi prosenttiyksikköä. Lisättävä määrä pienenisi prosentin syntymävuotta kohden siten, että 1944 syntyneiden yhteensovitusrajaan lisättäisiin yksi prosentti. Laki sisältää suojasäännökset niitä tilanteita varten, että henkilö ei enää jatka työelämässä yhteensovituksen jälkeen. Eläkettä, joka karttuu 1.1.2005 jälkeen, ei enää yhteensoviteta.
Kuntasektorilla henkilön eläketurvaan voi sisältyä lisäeläkekarttumaa ajalta ennen vuotta 1995. Tämä osuus lisätään eläkkeeseen, jos henkilön palvelusuhde jatkuu nykyiseen vanhuuseläkeikään tai työkyvyttömyyden alkamiseen saakka.
Elinaikakerroin käyttöön vuonna 2009
Työeläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen. Vuodesta 2009 alkaen otetaan käyttöön myös kunnallisessa eläkejärjestelmässä elinaikakerroin, jolla eläketurva sopeutetaan väestön keskimääräisen eliniän kasvuun.
Myös eläkejärjestelmissä käytettävät indeksit muuttuvat. Eläkkeitä laskettaessa aikaisempien vuosien ansiot korotetaan eläkkeen laskentahetken tasoon palkkakertoimella, jossa ansioindeksin paino on 80 prosenttia ja hintaindeksin paino on 20 prosenttia. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan jatkossa eläkeindeksillä, jossa ansiotasoindeksin paino on 20 prosenttia ja hintojen paino on 80 prosenttia.
Muutoksia ehdotetaan myös tulevan ajan eläkkeen perusteena olevien ansioiden laskentatapaan. Lisäksi tulevan ajan eläkkeen osa sisältyisi pääsääntöisesti kaikkiin työkyvyttömyyseläkkeisiin vuoden 2005 alun jälkeen. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläketason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan eläkkeensaajan iän mukaisesti määräytyvällä kertoimella, kun eläkkeen alkamisesta on kulunut viisi vuotta.
Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen muuttuu siten, että eläkettä karttuu ansiosidonnaisten etuuksien perusteena olevista palkoista. Koska ikääntyviä henkilöitä koskeva työttömyysturva siirtyy työttömyysturvajärjestelmän piiriin, työttömyyseläke erillisenä eläkelajina lakkaa siten, että siihen ei olisi enää oikeutta 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä.
Lisätietoja: hallitusneuvos Heli Backman 040-825 9760