Valtiosihteeri Antti Mykkänen: Ohjelmatyön puitteet

Kansalliset ohjelmat tulevat maakuntien kehitystä- kaupunki- ja maaseutupolitiikan tueksi erityisohjelmia

Linjaukset kansallisen ja rakennerahasto-ohjelmien osalta alkavat olla viitoitetut seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Ohjelmatyölle voidaan vetää selvät linjat. Sen on edistettävä kansallista ja kansainvälistä pärjäämistä ja tasapainoista kehitystä.

Kansallisesti keskeisin kokoava ohjelma alueilla on edelleenkin maakuntaohjelma. Siihen kirjataan alueiden kaikki keskeisimmät linjaukset ja rahat. Tukena ovat erityisohjelmat. Kaupunkipolitiikkaa tukevat osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmat. Ne keskittyvät nykyistä enemmän osaamisen ja sen rakenteiden vahvistamiseen. Maaseutu- ja saaristo-ohjelmat edistävät maaseutumaisten alueiden kehitystä. Lisäksi varmistamme, että kaikilta Suomen seuduilta saadaan omat linjaukset maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien pohjaksi.

Kansallisten ohjelmien toteutusta rahoitetaan valtion budjetin aluekehitysrahoin, EU-varoin sekä mm. kuntien, yritysten ja oppilaitosten varoin. Valtion talousarviossa on vuosittain 1-2 miljardia euroa aluekehitysrahoitusta.

Neljä suuralueohjelmaa ja yksi valtakunnallinen alueosioin- yli kolme miljardia julkista rahaa

Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien toteutus käynnistyy. Valtakunnallisesti on löytymässä yhteinen näkemys rahoituksen kohdentamisesta alueille. Itä-Suomen oma EU-potti, n. 490 miljoonaa euroa, päätettiin jo Eurooppa neuvoston kokouksessa joulukuussa. Pohjois-Suomen omaan päätösvaltaan kaavaillaan n. 360 miljoonaa euroa, Länsi-Suomeen 190 miljoonaa ja Etelä-Suomeen 184 miljoonaa euroa. Lisäksi valtakunnalliseen sosiaalirahaston toteuttamisohjelmaan suunnitellaan 193 miljoonaa euroa. Nämäkin rahat kohdentuvat valtakunnallisten hankkeiden kautta alueille. Julkinen kokonaisrahoitus vuosille 2007-2013 vähintään kaksinkertaistuu kansallisen vastinrahan kanssa eli noussee yli kolmeen miljardiin euroon. Lisäksi päälle tulevat yritysten ja yhteisöjen rahoitus, joka nostaa kokonaisvaikutusta merkittävästi.

Aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston rahat kaavaillaan jaettavaksi Etelä- ja Länsi Suomessa tasan. Näin tehdään myös Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta nämä alueet saavat lisäksi 35 euroa asukasta kohden vuodessa lisää aluekehitysrahaa. Sosiaalirahaston varat kaavaillaan jaettavaksi puoliksi alueiden ja valtakunnallisen ohjelman kesken.

Aluekehitysohjelmat laaditaan Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueille. Päätösvalta suunnittelusta ja toteutuksesta on alueilla- eurooppalaisten periaatteiden mukaisesti. Sosiaalirahasto-ohjelmia tulee yksi valtakunnallinen. Tosin siihen tulee samojen suuralueiden omat osiot rahoituskehyksineen.

Sisäasiainministeriö toimii aluekehitysrahaston, työministeriö sosiaalirahaston, maa- ja metsätalousministeriö maatalouden ohjausrahaston ohjaus- ja todentamisrahastoina. Valtioneuvoston piirissä neuvottelukunta koodinoi työtä. Aluekehitysohjelmat valmistellaan maakuntaliittojen johdolla. Maakunnan yhteistyöryhmät jatkavat alueilla työtänsä nykykäytännöin.

Eu- rahoilla tuetaan yrittämistä, osaamista, työllisyyttä ja puitteita

Eu-ohjelmatyötä ohjaava strategia on alustavasti valmistunut vetämässäni työryhmässä. Linjat ovat selvät: Yritystoiminta, osaaminen ja työllisyys sekä puitteet tälle kaikelle.

Yritystoiminnassa painotetaan yrittäjyyttä, aloittava yritystoimintaa ja palvelusektorin tuottavuutta. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä tuetaan. On tärkeää, että teknologia, markkinalähtöisyys ja sosiaaliset innovaatiot kyetään jatkossa yhdistämään. Tukea suunnataan maakuntien avainaloille ja kansallisesti merkittävien klusterien kehittämiseen.

Sosiaalirahaston voimavaroja on tarkoitus kohdentaa rakennemuutospaineissa oleviin yrityksiin ja työyhteisöihin. Myös neuvontapalveluja on tarkoitus uudistaa. Lisäksi tuetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille ja ikäihmisten siellä pysymistä. Myös maahanmuuttopolitiikkaa on tuettava. Elinikäistä oppimista edistetään. Osaajien verkostoja tarvitaan kaupungeista maaseudulle.

Rahaa voidaan käyttää myös yritysten sekä innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen. Infrahankkeet kannattaa kohdistaa elinkeinoelämää palveleviin liikennehankkeisiin. Vesihuolto ja kulttuuriympäristöt ovat myös listalla, luontomatkailua unohtamatta.

Tulevaa ohjelmatyötä linjaava strategia lähtee vielä tällä viikolla lausunnoille. Ohjelmatyö alkaa välittömästi. Ohjelmien tulisi olla valmiina elokuun loppuun mennessä. Sen jälkeen valtioneuvosto käsittelee sekä strategian että ohjelmat ennen niiden toimittamista komissiolle. Parhaimmillaan ohjelmien toteutus alkaa ensi vuoden alusta.

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Mykkänen, (09) 160 44510