"Vakoileeko valtio viestejäsi?" SuomiAreenalla keskustellaan tiedustelulainsäädännöstä
Jarno Limnell: Tiedustelulle luotava selkeät pelisäännöt

Sisäministeriö 29.6.2017 14.54
Uutinen
Jarno Limnell: Tiedustelulle luotava selkeät pelisäännöt

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll osallistuu 12.7. sisäministeriön SuomiAreenalla järjestettävään paneelikeskusteluun tiedustelulainsäädännöstä. Tuleva lainsäädäntö herättää intohimoja ja kysymyksiä puolin ja toisin.

Kysyimme Jarno Limnélliltä etukäteen mietteitä aiheen tiimoilta.

Miksi Suomi tarvitsee tiedustelulainsäädäntöä juuri nyt, jos ollaan pärjätty tähänkin asti ilman?

– Turvallisuus on yhteiskuntamme kivijalka, ja samalla Suomelle yhä vahvempi kilpailuetu kansainvälisesti. Elämme turvallisuusympäristössä, jota leimaa muutosnopeus, ennalta-arvaamaton epävakaus ja monimutkaisuus. Lisäksi teknologia ja digitalisaatio ulottuvat pikkuhiljaa kaikille elämänalueille. Suomi tarvitsee toimivan lainsäädännön, jotta tiedustelukykymme olisi nykytarpeita vastaava. Tilanneymmärryksen ja -kuvan merkitys turvallisuudessa korostuu, ja tämä on yksi keskeinen syy tiedustelulainsäädännölle.

Limnéll kertoo, että Suomi on ollut poikkeuksellinen maa, koska kansallisen turvallisuuden kysymyksiä on meillä pyritty käsittelemään lähinnä rikostorjunnallisina asioina. Olemme siis perinteisesti pyrkineet hallitsemaan tiedustelun maailmaan liittyviä ilmiöitä kriminaalipoliittisin ratkaisuin ja rakentein.

Useimmissa muissa maissa tiedustelu on rikostorjunnasta ja poliisista täysin erillään, ja sen tehtävänä on tarjota valtiojohdolle ajantasainen tilannekuva ympäristöstä ja uhkista sekä tukea kotivaltion menestymisen mahdollisuuksia ja elinkelpoisuutta eri tavoin.

Mitä tämä muutos tarkoittaa tavalliselle kansalaiselle, alkaako Supo "urkkimaan" Matti Meikäläisen sähköposteja?

– Tavallisen kansalaisen näkökulmasta tällaista huolta ei ole näköpiirissä. Lainsäädäntö ei tule antamaan mahdollisuutta kaiken viestinnän tarkkailuun. Lakiehdotuksessa määritellään mihin kohteisiin ja millä ehdoilla tiedustelua voidaan kohdistaa. Tiedusteluviranomaiselle eli supolle ei ole tulossa pääsyä suoraan tietoliikenteeseen ja monet tiedonhankintakeinot edellyttävät etukäteistä tuomioistuimen lupaa.

– On kovin vaikea uskoa, että tuomioistuin myöntäisi lupaa tavallisten "matti meikäläisten" sähköpostien seurantaan, eikä siihen turvallisuusviranomaisilla ole tarvettakaan. Toki puhtaasti juridisesta näkökulmasta uudistus on huomionarvoinen, sillä jotkin osat edellyttävät muutosta perustuslain viestinnän luottamuksellisuutta koskevaan säännökseen, joka on tietysti aina merkittävä asia, Limnéll toteaa.

Mitkä ovat mielestäsi tulevan uudistuksen positiiviset ja negatiiviset puolet?

– On hyvä, että Suomeen luodaan selkeä ja avoin säädöspohja tiedustelulle. Tiedustelulle on tarpeen sopia selkeät pelisäännöt, jotta voimme luottaa sen hoitamiseen asiallisesti ja yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla.

– Hyvää on sekin, että Suomessa olemme valinneet tien, jossa myös yksityisyydensuojaan ja perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä on pohdittu tarkasti. Tässä suhteessa on oltava tarkkana, jotta uudet toimivaltuudet ovat oikeasuhtaisia ja hyvässä tasapainossa perusoikeuksien kanssa, Limnéll muistuttaa.

Mitä uusi tiedustelulainsäädäntö tarkoittaa tutkimuksen näkökulmasta?

Limnéllin mukaan Suomessa on tehty varsin vähän tiedustelua koskevaa tutkimusta.

– Pääosin kyse on ollut historiantutkimuksesta. On mielenkiintoista nähdä avaako uuden sääntelyalan ja hallintorakenteen sekä osin myös uuden kulttuurin syntyminen joitakin uusia tutkimuksellisia näkökulmia asiaan. Mahdollisesti oikeus-, hallinto- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimusmaailma kiinnostuvat aiheesta aiempaa enemmän.

– Samoin teknologia-alalla nousee todennäköisesti tutkimus- ja kehityspuolen kiinnostusta aihepiiriä kohtaan huomioiden erityisesti, että tutkimuksen, yritysten ja viranomaisten yhteistoiminnan kautta voi hyvinkin lähteä kehittymään kokonaan uusia avauksia koko alalle, Limnéll sanoo.

Sisäministeriön keskustelu Vakoileeko valtio viestejäsi? Miksi Suomi tarvitsee tiedustelulakia keskiviikkona 12. heinäkuuta kello 17–18.15, Antinkatu 5, Pori. Voit seurata keskustelua Twitterissä #tiedustelu ja suorana lähetyksenä osoitteessa www.suomiareena.fi

Lue lisää: www.intermin.fi/suomiareena