Ministeri Mannisen juhlaesitelmä Vaasan kaupunginvaltuuston juhlaistunnossa

Herr ordförande, ärade fullmäktige, mina damer och herrar,

Haluan aluksi kiittää kunniasta saada pitää juhlaesitelmä kaupunginvaltuustonne 400-vuotisjuhlaistunnossa. Ilmassa on historian siipien havinaa. Vaasan kaupunki on juhlinut koko kuluvan vuoden 400-vuotiasta historiaansa ja olemassaoloaan. Historiaa on omalla tavallaan myös tämän esitelmän teema: kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tila ja tulevaisuus. Viime torstaina valtioneuvoston hyväksyi tätä koskevan puitelain, tasavallan presidentti antoi sen eduskunnalle perjantaina ja huomenna lakiesitys on eduskunnassa lähetekeskustelussa. Palaan tähän aihepiiriin hieman myöhemmin.

Täällä Vaasassa perusteelliseen juhlintaan on todellakin aihetta, sillä kaupungin olemassaolo ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Tuhoutuihan Ruotsin kuningas Kaarle IX:n perustama kaupunki lähes täysin valtavassa tulipalossa elokuussa 1852, minkä jälkeen yli 3000 ihmisen tulevaisuus oli vaakalaudalla.

Det nya Vasa byggdes på sin nuvarande plats i rask takt i slutet på 1800-talet. Staden byggdes utgående från arkitekt Setterbergs långsiktiga stadsplan. Då skapades grunden för utvecklingen av Vasa och också för dess framgång i dag. Den nya staden låg ju på nytt invid havet. Vasa blev en av de viktigaste städerna i Finland, i synnerhet tack vare institutionerna för statsförvaltningen och skeppsbyggnads- och livsmedelsindustrin. Den industriella framgången baserade sig uttryckligen på Vasas närhet till havet och dess internationella prägel.

En av de historiska höjdpunkterna för Vasa inföll på våren 1918, då det självständiga Finlands första senat verkade i staden under ledning av Svinhufvud, uttryckligen här i stadshuset. Härifrån ledde general Mannerheim vid samma tid regeringstrupperna, som började fördriva de ryska soldaterna från Vasa. Det var svåra tider, men Vasaborna klarade sig tack vare sin uthållighet och beslutsamhet, och många Vasabor vågade satsa på framtiden och på nya näringar.

Vaasalla on toki ollut haastavia aikoja noiden historiallisten tapahtumien jälkeenkin. Vaasakin menetti runsaasti työpaikkoja 1990-luvulla, kun valtionhallintoa järjesteltiin uudelleen monella tavalla. Työpaikkamenetyksen on kuitenkin moninkertaisesti korvannut dynaamisen vientiteollisuuden työpaikkojen lisäys viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä vuonna työpaikkojen kasvu lienee ennätyksellinen, sillä elinkeinoelämä on rekrytoinut runsaasti uusia työntekijöitä. Vaasan työttömyysaste onkin pienimpiä Suomen kaupunkien joukossa. Sähkö- ja energiateknologinen teollisuus yhdistettynä kaksikieliseen korkeimpaan opetukseen ja tutkimukseen on Vaasan kiistaton vahvuus. Kaupungin asukasluku ja verotulot ovat tänä vuonna selvässä nousussa, mikä luo hyvät edellytykset kaupungin kehitykselle tulevina vuosina.

Vaasa on tänään myös kaksikielisen Suomen tärkeimpiä keskuksia. Keväällä valmistuneessa Åbo Akademin tutkimuksessa tuli selvästi esille, että kaksikielisyys toimii täällä myös arjen tasolla. Kaksikielisyyden kautta on helppo siirtyä monikielisyyteen ja tätä varsinkin kansainvälinen teollisuutemme on osannut hyödyntää rekrytoidessaan työntekijöitä.

Kaupunki ilman elävää ja vilkasta sekä näyttävää keskustaa ei ole oikein kunnon kaupunki. Uudessa Vaasassa on ollut Setterbergin suunnittelema massiivinen tori, jonka mahtipontisuutta torin reunan rakennukset ovat korostaneet. Uuden kävelykeskustan myötä keskustan ilme on muuttunut inhimillisemmäksi ja puoleensa vetäväksi. Tänä vuonna Vaasan saama tunnustus keskustan kehittämisestä osui oikeaan paikkaan. Kaupunki, kiinteistönomistajat ja kauppaliikkeet ovat tehneet keskustan kehittämiseksi upean työn ja luoneet näin kaupunkilaisille ja alueen asukkaille nykyajan kohtaamispaikan. Kävelykeskustan virallinen avaus Ruotsin kuningasparin läsnä ollessa syyskuussa sai ansaitusti laajan huomion.

Kaupungin tulevaisuudenuskoa vahvistaa myös valtion ja kaupungin sekä muiden toimijoiden voimakkaat panostukset koulutukseen. Vaasan yli 13 000 tiede- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa on sellainen potentiaali, mitä kaupunki ja Vaasanseutu voi hyödyntää tulevaisuuden kehityksessään.

Kaupungin tulevaisuuden uskoa ja strategiaa tukee myös valtakunnallisten asuntomessujen järjestäminen vuonna 2008 Suvilahteen meren äärelle. Vaasaa on aina leimannut merellisyys ja tätä elementtiä kaupungin kannattaa jatkossakin hyödyntää toteuttaessaan uusia asuinkohteita. Rakentamisesta huolimatta kaupungissanne on kaikkien käytettävissä luontoa ja vihreyttä sekä kaksi Natura-aluetta ja Suomen ensimmäinen UNESCOn luonnon ainutlaatuiseen perustuva maailmanperintökohde.

Hyvät kuulijat,

Elämme maailmassa, jossa vain muutos on pysyvää. Kuntien kohdalla tämä on ollut totisinta totta jo pitkään. Muutosten tarve ja vauhti tuntuvat silti vain kiihtyvän. Siihen vaikuttavat muun muassa talouden kaiken läpäisevä globalisaatio ja integraatiokehitys Euroopan unionin piirissä. Euroopan nopeinta vauhtia syliimme tuleva väestön ikääntyminen ja alueelliset väestörakenteen muutokset muokkaavat rajusti kuntien toimintaympäristöä.

Edellä todetut haasteet olivat taustana myös hallituksen päätökselle käynnistää noin vuosi sitten kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kuten aiemmin totesin, sen jatkoa linjaavasta puitelaista on hallituksen esitys eduskunnalle juuri annettu.

Puitelaista tekee osaltaan historiallisen myös se, että sen takana ja mukana valmistelussa oli käytännössä koko poliittinen kenttämme. Tietenkään puitelaki ei kaikkien mielestä ole riittävä, ei minunkaan. Mutta arvioni mukaan puitelaki riittää varsin hyvin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen liikkeelle saamiseen. Se kattaa tasapainoisesti kuntajaotuksen, kuntien eritasoisen yhteistoiminnan ja palvelujen erilaisten tuotantotapojen kehittämisen tarpeet. Kaikkia näitä tarvitaan.

Med alla de möjligheter ramlagen för med sig uppfyller den relativt väl kommunernas förväntningar. Regionala och språkliga särdrag har beaktats och kan beaktas även i fortsättningen, både här i Vasaregionen och i andra delar av landet. En bidragande orsak till detta är det beredningssätt som valdes. Målet var att åstadkomma genuin växelverkan där ingen färdig modell först skrivs ner i något kabinett för att sedan prackas på från högre ort. I regeringspropositionen kan man tydligt se spåren av den inledande fasen på bred front i vintras då tusentals kommunala beslutsfattare engagerades.

Ramlagen har tydliga mål. Högklassig service som är tillgänglig för alla invånare skall tryggas i hela landet. Servicesystemet bör vara heltäckande och ekonomiskt bärkraftigt. Kommunstrukturen bör utvecklas så att den blir livskraftig, funktionsduglig och enhetlig. När målen eftersträvas och arrangemangen enligt ramlagen genomförs bör hänsyn tas till servicens kvalitet och tillgången till service, tillgodoseendet av de grundläggande fri- och rättigheterna, kommuninvånarnas självstyrelse och möjligheter att delta samt de språkliga rättigheterna.

Kunta- ja palvelurakenteita vahvistetaan sekä yhdistämällä kuntia että lisäämällä kuntien yhteistyötä ja kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja. Tavoitteena on vapaaehtoiselta pohjalta elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne ja toimivat yhteistyömuodot. Niiden myötä palveluille voidaan saada riittävän vahva väestöllinen ja taloudellinen järjestämisperusta. Tämähän on ollut uudistuksen ydin alusta alkaen.

Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita, jotka muodostuisivat toiminnallisesta kokonaisuudesta. Puitelakin sisältyy vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjatavoite perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyville sosiaalitoimen tehtäville. Vastaava tavoite oli jo kansallisessa terveyshankkeessa, mutta se on toteutunut tuskastuttavan hitaasti. Samoin kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän olisi oltava vähintään noin 50 000. Tätä asukasmäärää on epäilty ehkä eniten. Oman kokemukseni perusteella pidän tätä väestöpohjaa pikemminkin liian pienenä kuin suurena, jotta monipuolisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen mahdollistuu.

Väestöpohjatavoitteesta voidaan poiketa pitkien etäisyyksien, saaristoisuuden tai kielellisten seikkojen vuoksi. Aina on myös oltava kysymys toiminnallisesta kokonaisuudesta, kun väestöpohjia arvioidaan. Keinot väestöpohjan saavuttamiseen ovat kuntien varsin vapaasti haettavissa kuntien yhdistymisistä erimuotoiseen yhteistoimintaan. Mikään ei estä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä myöskään sairaanhoitopiirien muodostamissa kuntayhtymissä. Käynnissä olevia kehittämishankkeita ei puitelain vuoksi pidä pysäyttää vaan vauhdittaa.

Puitelaissa mahdollistetaan myös laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kokoaminen. Niitä varten maa jaetaan jatkossakin sairaanhoitopiirejä vastaaviin kuntayhtymiin. Näin voidaan kuntien niin halutessa turvata perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteys. Muutoinkin kuntayhtymien roolia terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistämisessä vahvistetaan samalla, kun erityistason sairaanhoitoa tullaan osittain keskittämään valtakunnallisesti erityisvastuualueille. Samoin lain yhteydessä selvitetään kuntayhtymien rahoituksen uudistamista nykyistä ennakoitavammaksi. Tämähän on ollut varsinkin pienten kuntien pitkäaikainen toive. Puitelain mukaan kunta voi siirtääerikoissairaanhoidosta vastaavalle kuntayhtymälle myös muita tehtäviä.

Den planeringsskyldighet som skrivits in i sjunde paragrafen i ramlagen har väckt ofantlig uppmärksamhet i offentligheten och i många regioner kring centralstäderna i landskapen. Vasa är inget undantag. Många tycks ha glömt bort - eller kanske det handlar om ett mänskligt missförstånd - att kommunlistorna gäller enbart samordning av markanvändningen, boendet och trafiken samt förbättring av användningen av service över kommungränserna i de nämnda regionerna kring centralstäderna i landskapen. Kommunerna uppräknas av skäl som hänför sig till grundlagen. Kärnan i ramlagen utgörs av organiseringen av anordnandet och produktionen av service, och detta styrs inte av kommunlistan. När det gäller Vasaregionen kom planeringsskyldigheten slutligen att omfatta Storkyro, Korsnäs, Laihela, Maxmo, Malax, Korsholm, Oravais, Lillkyro och Vörå.

Jag vet att kommunerna i regionen i dessa dagar tar ställning till Vasa stadsstyrelses förslag om förfaringssätten och tidtabellen för utredningsarbetet. Det är bra att ni är ute i god tid, eftersom det inte finns alltför gott om tid. Planen för samordningen av markanvändningen, boendet och trafiken samt möjligheterna att använda service över kommungränserna skall vara färdig redan om elva månader.

Puitelaki antaa vauhtia myös palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin kehittämiseen. Tässä kunnilta vuoden 2007 kesäkuun loppuun mennessä edellytettävät toimeenpanosuunnitelmat ovat keskeisellä sijalla. Suunnitelmien tarkemmasta sisällöstä säädetään vielä erikseen asetuksella. Niihin on sisällytettävä muun muassa väestö- ja palvelutarveanalyysi, suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä selvitys palveluverkon kattavuudesta. Palvelujen tuotantotapojen kehittäminen on tässä keskeistä. Samalla esimerkiksi palveluyrittäjät ja järjestökenttä voivat pidemmällä tähtäimellä varautua vastaamaan palvelutarpeisiin. Aikataulu näiden osalta on vielä edellistäkin tiukempi: toimeenpanosuunnitelmaton laadittava ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Puitelaki sisältää myös säännöksen tietojärjestelmien kehittämisestä niin, että ne olisivat nykyistä yhteensopivampia. Samoin yhteispalvelua vauhditetaan.

Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien osalta puitelakiin kirjattujen toimien riittävyys arvioidaan vuonna 2009. Viime kädessä valtion on otettava vastuu siitä, että jokaisen perusoikeudet palveluihin toteutuvat. Mutta tässäkin kuntien oma toiminta tulee ratkaisemaan sen, onko tarvetta jatkotoimenpiteisiin.

Puitelaki uudistaa myös valtion kuntapolitiikkaa. Tähän liittyy myös kuntien ja valtion välisen tehtäväjaon perkaus. Tosin ennakko-odotuksiin nähden tulos jäi melko vaatimattomaksi siitäkin huolimatta, että eräiden suuria kustannuksia aiheuttavien terveyspalvelujen osalta selvitystyö on vielä kesken. Myöskään kunnilta ei lopulta löytynyt yhteistä tahtoa laajempiin uudistuksiin tältä osin.

Merkittävää on, että kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelma vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Tämä tuo kuntapolitiikkaan lisää pitkäjänteisyyttä ja on omiaan hillitsemään uusien tehtävien antamista kunnille ilman riittävää rahoitusta.

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä tullaan uudistamaan nykyistä yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi. Siten voidaan lisätä kunnallisverotuksen läpinäkyvyyttä. Tähän suuntaanhan on jo tämän hallituksen päätöksin kuljettukin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mahdollistaa osaltaan kuntienkin työntekijöiden nopea eläköityminen. Samalla se korostaa tarvetta huolehtia kuntasektorin kilpailukyvystä työnantajana. Puitelaissa lähdetään siitä, että kuntien henkilöstö on uudistusten toteuttamisen keskeinen voimavara. Puitelain mukaan uudistukset toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Kuntaliitosten tai yhteistoiminta-alueiden perustamisen yhteydessähenkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Se lasketaan kuntajaon muutoksissa niiden voimaantulosta ja muissa tilanteissa henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Toisaalta palvelussuhdeturva ei voi olla ehdoton, vaan valmius tiettyihin laissa määriteltyihin tehtävien muutoksiin on jatkossakin oltava.

Puitelain yhteydessä eduskunnalle annetaan myös esitys kuntajakolain muuttamiseksi. Siinä yhdistysmisavustussäännökset ehdotetaan uudistettavaksi kokonaan sekä määrältään että perusteiltaan. Kuntia kannustetaan jatkossa väestömäärältään nykyistä selvästi suurempiin monikuntaliitoksiin. Yhdistysmisavustukset porrastettaisiin yhdistyvän uuden kunnan kokonaisasukasmäärän, muiden kuin suurimman kunnan asukasmäärien ja kuntaliitoksessa mukana olevien kuntien lukumäärän mukaan. Voimassaoleva avustusjärjestelmähän suosii kahden kolmen pienehkön kunnan liitoksia. Avustuksia myönnettäisiin etupainotteisesti ja ne päättyisivät vuonna 2013. Samoin varainsiirtoverolaki muutetaan määräajaksi niin, että uudistusten edellyttämät kiinteistöjärjestelyt pääsääntöisesti vapautuisivat varainsiirtoverosta.

Edellä olen kuvannut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nykytilaa. Sen jatkovalmistelussa on välttämätöntä muistaa itse perustavoite: Se, että me turvaamme kaikille laadukkaat peruspalvelut myös tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa. Kannan hieman huolta siitä pystytäänkö jatkotyössä huomio kiinnittämään aidosti varsinaisiin tavoitteisiin, eikä vain välituloksiin ja välineisiin. Kunta- ja palvelurakenne on lopulta väline palvelujen turvaamisessa. Osaltaan työtä toivottavasti vauhdittaa hiljalleen kohentuva kuntatalouden tila, mutta rakenteellisista tekijöistä johtuvia uudistustarpeita se ei vähennä, pikemminkin päinvastoin.

Arvoisat läsnäolijat,

Det finländska samhället bygger på representativ demokrati. Kärnan för dess nuvarande form skapades när Finland blev självständigt år 1917, men rötterna finns i den nordiska traditionen av stark lokal demokrati och självstyrelse. I år firar Finland etthundraårsjubileet av allmän och lika rösträtt. Vi är ett mönsterland för medborgarnas lika möjligheter att delta.

Den kommunala självstyrelsen i Finland är en av de starkaste i världen, eventuellt den allra starkaste. I dag svarar kommunerna för två tredjedelar av våra välfärdstjänster. Kommunen påverkar i betydande grad varje människas liv. Kommun- och servicestrukturreformen bör för sin del säkerställa att självstyrelsen har en grund att stå på även i fortsättningen.

Kun järjestelmässämme on kunnille annettu perus- ja hyvinvointipalvelujen järjestämisvelvoite, on ymmärrettävää, että niiden tuottamisen kustannukset ja rahoitusongelmat ovat vuodesta toiseen kunnallispoliittisen keskustelun polttopisteessä. Silti yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että kunnallisen itsehallintomme ja koko suomalaisen ja pohjoismaisen hyvinvointimallin suuret arvokysymykset, kuten demokratian turvaaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, pysyvät esillä.

Näillä ajatuksilla esitän sisäasiainministeriön puolesta parhaimmat onnittelut juhlivalle Vaasan kaupungille, sen asukkaille, henkilöstölle sekä luottamushenkilö- ja virkamiesjohdolle. Toivotan kaupungille ja sen päättäjille menestystä, kärsivällisyyttä ja yhteistyökykyä tehdäksenne viisaita päätöksiä tulevaisuuden kannalta elintärkeissä asioissa!