Turvapaikkakäytäntöjä on yhtenäistetty muiden EU-maiden kanssa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi tänään pilottitutkimuksen kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä Maahanmuuttovirastossa 2015-2017. Selvityksessä on tutkijoiden mukaan käyty läpi 18–34-vuotiaillle irakilaisille tehtyjä päätöksiä kesiltä 2015 ja 2017.

Tutkimuksessa todetaan, että irakilaisten kohdalla päätöskäytännössä ja myönnettyjen lupien määrässä on tapahtunut muutoksia. Tämä on totta: Kyseisten vuosien aikana turvapaikkapäätöksentekoon vaikutti kansainvälinen vertailu, jonka virasto teki hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman perusteella loppuvuodesta 2015.

Toimenpideohjelman myötä virasto pyrki yhdenmukaistamaan kansainvälisen suojelun päätöskäytäntöä erityisesti Ruotsin kanssa. Ruotsi on vertailukelpoinen Pohjoismaa, sitä sitovat turvapaikkapäätöksen teossa samat EU-normit.

EU:n pyrkimys on luoda toimiva Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä, jonka keskeinen tavoite on yhteisten normien yhdenmukainen soveltaminen. Siihen on Suomessakin pyritty, kun on havaittu kansallisen EU-normien soveltamiskäytännön poikkeavan selvästi muista EU-maista.

Lähtömaiden turvallisuustilannetta arvioidaan

Hallituksen toimenpideohjelmassa Maahanmuuttovirasto velvoitettiin myös arvioimaan keskeisten lähtömaiden (Irak, Afganistan, Somalia) turvallisuustilanne ja tarkistamaan sisäisen paon mahdollisuus päätöksenteossa.

Turvallisuustilanteen arviossa arvioidaan sitä, onko lähtömaissa toissijaisen suojelun alueilta, joille ei voi palauttaa ketään. Syksyllä 2015 tehdyn turvallisuustilanteen arvion perusteella monien Irakin alueiden turvallisuustilanne oli lieventynyt. Aiemmin esimerkiksi kaikille Etelä- ja Keski-Irakista tuleville annettiin vähintään oleskelulupa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella. Tämä käytäntö poikkesi vertailumaastamme Ruotsista.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti Maahanmuuttoviraston uuden soveltamiskäytännön irakilaisten osalta marraskuussa 2016 (KHO:2016:194 ja KHO:2016:193).

Vertailussa huomioitava useita seikkoja

Tietyllä lyhyellä aikavälillä tehtyjä päätöksiä tutkimalla ei voi vielä tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko hakijoiden esittämien perusteluiden hyväksymisessä tapahtunut muutoksia. Tätä varten olisi tarkasteltava myös turvapaikkapuhuttelupöytäkirjoja ja puhuttelun sisältöä. Lisäksi olisi hyvä tarkastella hallinto-oikeuksien päätöksiä.

- Tämä selvitys oli toki suppea, mutta kaikki tutkimukset ovat erittäin tervetulleita ja meidän pitää olla jatkuvasti herkkiä arvioimaan toimiiko turvapaikkaprosessimme lakien tarkoittamalla ja ihmisoikeusperiaatteiden mukaisella tavalla, sisäministeri Kai Mykkänen toteaa.

Turvapaikkahakemukset tutkitaan ja ratkaistaan aina yksilöllisesti. Maahanmuuttoviraston ja turva-paikkapäätöksenteon tavoitteena on aina se, että kansainvälistä suojelua myönnetään sitä tarvitseville.

Lisätietoja

lainsäädäntöjohtaja Riitta Koponen, p. 0295 488 610, [email protected] (torstaina 22.3.)
ylijohtaja Jorma Vuorio, p. 0295 488 600, [email protected] (perjantaina 23.3.)