EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita ja tutkijoita koskevaa lainsäädäntöä muutetaan
Tutkijoiden ja opiskelijoiden oleskelulupia pidennettäisiin ja työnhakuun ja yrittäjyyteen kannustettaisiin siihen myönnettävällä oleskeluluvalla. Lailla täytäntöönpantavan EU-direktiivin tavoitteena on, että mahdollisimman moni tutkintonsa EU-maassa suorittanut jäisi työskentelemään EU-alueelle.
Valtioneuvosto antoi 22. maaliskuuta eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, jolla täytäntöönpannaan EU:n direktiivi EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, kun kyseessä on opiskelu, tutkimus, työharjoittelu ja vapaaehtoistyö. Ulkomaalaislaista kumottaisiin direktiivin kanssa oleva päällekkäinen sääntely.
Uuden lain myötä kaikki tutkijat saisivat tutkijan oleskeluluvan, riippumatta siitä onko kyseessä työsuhde tai esimerkiksi apuraha. Oleskelulupa myönnettäisiin jatkuvana kahdeksi vuodeksi. Tällä hetkellä lupa on tilapäinen tai jatkuva ja lähtökohtaisesti myönnetty yhdeksi vuodeksi. Jatko-oleskelulupa myönnettäisiin enintään neljäksi vuodeksi.
Kaikille opiskelijoille myönnettäisiin jatkossakin tilapäinen oleskelulupa, mutta se myönnettäisiin yhden vuoden sijasta lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi, jos oleskeluluvan myöntämisen edellytykset (ml. toimeentuloedellytys) täyttyvät koko oleskeluajalla. Jos edellytykset eivät täyttyisi kahdelle vuodelle, olisi luvan myöntäminen yhdeksi vuodeksi edelleen mahdollista. Jatkolupa myönnettäisiin myös lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Direktiivi koskee korkeakouluopiskelijoita, mutta selvyyden vuoksi uuteen lakiin keskitettäisiin kaikkia opiskelijoita koskeva sääntely. Lupaedellytykset säilyisivät pääosin ennallaan, ja lukukausimaksut tulisivat nyt lakiin luvan myöntämisen edellytykseksi, jos hakijaa koskee lukukausimaksuvelvollisuus.
Jatkossa myös tutkijoiden työntekoa ja yrittäjyyttä kannustetaan
Tällä hetkellä vain valmistuneilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada työnhakulupa yhdeksi vuodeksi. Direktiivin myötä sekä opiskelijat että tutkijat voivat saada opintojen/tutkimuksen suorittamisen jälkeen oleskeluluvan työnhakua ja yritystoiminnan aloittamista varten. Tämä oleskelulupa myönnettäisiin jatkossakin yhdeksi vuodeksi.
Uuteen lakiin siirrettäisiin voimassa olevan ulkomaalaislain mukainen opiskelijoiden työnteko-oikeus, jonka laajuuteen ei esitetä muutoksia.
EU:n sisäinen liikkuvuus otettaisiin uudessa laissa huomioon
Uudessa laissa säädettäisiin myös, millä edellytyksillä toisen EU:n jäsenvaltion myöntämällä oleskeluluvalla voi tulla Suomeen suorittamaan tutkimusta tai opiskelemaan.
Maahanmuuttovirastolle tehtäisiin ilmoitus ja sillä olisi 30 päivää aikaa selvittää, onko liikkumiselle esimerkiksi turvallisuussyihin liittyviä esteitä. EU:n sisäistä liikkuvuutta hyödyntävän tutkijan tai opiskelijan tulee täyttää Suomen asettamat edellytykset, mukaan lukien työsuhteen ehdot ja riittävä toimeentulo.
Uusi laki koskisi myös työharjoittelua ja vapaaehtoistyötä
Direktiivin täytäntöönpano koskee vain työsuhteessa tapahtuvaa harjoittelua. Työharjoittelua koskeva sääntely keskitettäisiin uuteen lakiin. Direktiivi koskee hakijaa, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon enintään kaksi vuotta aiemmin, tai osallistuu opinto-ohjelmaan, joka johtaa korkeakoulututkintoon. Työharjoittelijalla ei saisi korvata työpaikkaa.
Uusi laki koskisi ainoastaan Euroopan unionin vapaaehtoisohjelmien puitteissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa eikä mitä tahansa vapaaehtoistyötä.
Lisäksi direktiivin täytäntöönpanoon liittymättä esitettäisiin, että ulkomaalaislaissa säädettäisiin au pair -sijoituksen perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 15.5.2018.
Lisätietoja:
johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen, p. 0295 488 606, [email protected] (26.3. saakka)
erityisasiantuntija Berit Kiuru, p. 0295 488 283, [email protected] (4.4. alkaen)