Työturvallisuuteen panostaminen on pelastusalalle merkittävä veto- ja pitovoimatekijä

Pelastusalan veto- ja pitovoiman merkitys nousee keskusteluihin säännöllisesti. Olemme huolissamme henkilöstön riittävyydestä ja jaksamisesta talous- ja säästöpaineiden alla kamppailevilla hyvinvointialueilla. Pelastajien koulutusmääriä on lisätty, mutta onko alueilla resursseja heidän palkkaamiseensa? Miten varmistetaan, että ala pysyy houkuttelevana vaihtoehtona opiskelupaikkaansa pohtiville? Ja miten pidetään huoli siitä, että alalle työllistynyt henkilöstö pysyy työkykyisenä, voi hyvin ja voi tehdä työtään mahdollisimman turvallisissa olosuhteissa?

Pelastusalan työ on fyysisesti ja psykososiaalisesti kuormittavaa. Viime aikojen keskusteluissa ovat nousseet esiin muun muassa pelastusalan psykososiaalinen kuormitus, kumulatiivinen stressi ja sen laajakantoiset vaikutukset, työhön liittyvät uhka- ja väkivaltatilanteet, erityis- ja kriisitilanteiden työturvallisuuteen varautuminen sekä lähiesihenkilöiden ja johdon työssä jaksamisen tukeminen. Koulutusmäärien lisäämisen ohella onkin tärkeää, että ammattilaiset voivat mennä töihin turvallisin mielin tietäen, että organisaation fyysisestä ja psykososiaalisesta työturvallisuudesta on huolehdittu. Tähän tarvitaan systemaattista työturvallisuuden johtamista ja ylläpitämistä kaikissa alan organisaatioissa.

Pelastusalan työturvallisuushanke tukee organisaatioiden työturvallisuuden kehittämistä

Pelastusalan kansallisen työturvallisuushankkeen tavoitteena on vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa, työturvallisuutta sekä työssä jaksamista. Hankkeessa satsataan työturvallisuuden kehittämiseen yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Laaja osallisuus ja pohjan luominen kestävälle työturvallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle ovat hankkeen johtoajatuksia. Hanke on osa ministeriöiden yhteistä Hyvän työn ohjelmaa.

Hankkeen työryhmän tavoitteena on tuottaa yhtenäisiä toimintamalleja eri työturvallisuusteemoista. Työryhmä on tähän mennessä tuottanut työpajoissaan toimintamallit pelastusalan työturvallisuuden johtamiseen ja ylläpitämiseen sekä työturvallisuuden raportointiin kansallisella, alueellisella ja organisaatioiden tasolla. Ehdotuksia pilotoidaan pelastuslaitoksilla, minkä jälkeen ne viimeistellään ja toimitetaan alan kaikille organisaatioille hyödynnettäväksi. 

Työryhmän ehdotus työturvallisuuden johtamisen ja ylläpitämisen toimintamalliksi painottaa ennakoivaa vaarojen tunnistamista ja riskien poistamista. Toimintamalli tarjoaa myös ohjeistusta sattuneiden vahinkojen ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn sekä tilanteista oppimiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Mallin poikkileikkaavat teemat ovat koulutus, viestintä sekä arviointi ja seuranta. Näiden tavoitteena on vahvistaa työturvallisuuden ymmärrystä ja osaamista sekä osallistaa ja sitouttaa koko henkilöstö työturvallisuuden päivittäiseen toteutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Työturvallisuuskoulutukseen tulisi panostaa sekä alan opinnoissa että osana henkilöstön perehdytystä ja jatkuvaa täydennyskouluttautumista.
Toimintamalli huomioi myös alan valtakunnallisen yhteistyön, ohjauksen ja koordinoinnin. Näin malli antaa avaimia työturvallisuuskulttuurin johtamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä alueilla että kansallisesti.

Turvallinen työ on pelastusalan veto- ja pitovoiman edellytys

Veto- ja pitovoiman vahvistamiseen tarvitaan sekä toimintojen jatkuvaa kehittämistä että näkyvää viestintää alan vahvuuksista ja työn vaikuttavuudesta. Pelastusalalla yhteisöllisyys ja kokemus merkityksellisestä työstä ovat osoittautuneet vahvoiksi pitovoimatekijöiksi, joten niiden edelleen vahvistaminen nähdään hankkeessa tärkeiksi. 

Tulevaan suuntaava ja ennakoiva työturvallisuusjohtaminen ei ole vain toteuman seurantaa ja raportointia vaan dynaaminen arjen prosessi, jota myös arvioidaan systemaattisesti osana koko organisaation johtamista. Olennaista on, että työturvallisuudesta huolehtiminen ja sen kehittäminen nähdään menestystekijänä ja vahvana alan pito- ja vetovoimatekijänä. Ilmoitusten tekeminen ja toimenpiteiden seuranta lisää myös itsessään työhyvinvointia. Läpinäkyvä ja tietoturvallisuuden huomioiva viestintä tuloksista sekä työturvallisuuden kehittämisestä vahvistaa luottamusta työnantajaan ja lisää hyvää työntekijäkokemusta. 

Veto- ja pitovoimainen pelastusala rakennetaan yhdessä, joka päivä

Pelastusalan vaikuttava työ edellyttää ammattitaitoista ja riittävää henkilöstöä. Tähän asti pelastusala on pysynyt vetovoimaisena. Hakijamäärät Pelastusopistolle ja Pelastuskouluun ovat pysyneet korkeina, minkä voidaan olettaa johtuvan sekä alaa kohtaan koetusta luottamuksesta että onnistuneesta markkinointiviestinnästä. Hyvään tilanteeseen ei tule kuitenkaan tuudittautua: pelastusalan henkilöstön työturvallisuudesta, työkyvyn ylläpitämisestä ja työssä jaksamisesta on pidettävä huolta ihan joka päivä. Työturvallisuudesta ei ole vara säästää pahimpienkaan talouspaineiden edessä. Panostus työturvallisuuteen maksaa jokaisen euron moninkertaisena takaisin. 

Alan pitovoimaa vahvistavat kuulluksi tuleminen, luottamus, mahdollisuus vaikuttaa ja vastavuoroinen arvostus arjen työssä. Välillä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, kohtaammeko myös toisemme julkilausuttujen arvojemme mukaisesti – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. 

Hyvän työn ohjelmassa toteutetuissa sosiaali-, terveys- ja pelastusalan Vetoa ja pitoa -valmennuksissa toistuva havainto on ollut, että usein pienilläkin toiminnan ja viestinnän muutoksilla voidaan saada aikaan paljon. Turvallisuutta vahvistavien organisatoristen ja kulttuuristen rakenteiden ja prosessien lisäksi esimerkiksi kollegan kuulumisten kysyminen, arvostava kohtaaminen, yhteinen kahvitteluhetki ja vastavuoroinen luottamus vahvistavat turvallisuutta. Niistä hyvä työarkikin on tehty!

Pelastusalan työn luonteen vuoksi kaikkia työturvallisuushaasteita ei luonnollisesti voi koskaan täysin poistaa, ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä haasteet lisääntyvät. Haittoja voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä, niihin voidaan varautua ja niitä voidaan minimoida monin erilaisin työkaluin ja toimintamallein. Näitä etsimme ja tuotamme yhdessä myös työturvallisuushankkeessa. Ja lopulta kyse on pitkälti myös asenteesta ja toimintakulttuurista, missä vastuu on johdolla mutta jokaisen ammattilaisen arjen toiminnalla on suuri merkitys.

Aino Harinen
projektipäällikkö
Pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke

Sisäministeriön pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke perustuu hallitusohjelman kirjauksille laadukkaiden pelastustoimen palveluiden sekä riittävän henkilöstön turvaamiseksi. Vetoa ja pitoa -valmennukset ovat osa Hyvän työn ohjelmaa. Valmennukset on suunnattu hyvinvointialueiden sosiaali-, terveys- ja pelastusalan henkilöstölle.

Lisätietoa Pelastusalan kansallisesta työturvallisuushankkeesta
Lisätietoa Hyvän työn ohjelmasta