Maahanmuuton tilannekatsaus: Suomeen muutetaan entistä enemmän työn ja opiskelun perusteella

Sisäministeriön laatima tilannekatsaus tarjoaa ajankohtaista tietoa työperäisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijatilanteen kehityksestä sekä viimeaikaisista lainsäädäntömuutoksista.

Vuonna 2018 yhä useampi maahanmuuttaja haki oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Tilastot ovat olleet samansuuntaiset jo muutaman vuoden peräkkäin. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805 (2017: 8 650), ja oleskelulupa työn perusteella myönnettiin 7 687 hakijalle (2017: 6 751).

Päättyneellä hallituskaudella on tullut voimaan useita lakimuutoksia, joilla on pyritty helpottamaan yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa ja siten edistämään talouskasvua ja työllisyyttä.

– Lähtökohta on, että kotimaisen työvoiman lisäksi Suomi tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta. Kansainvälisistä osaajista käydään maailmalla kovaa kilpailua, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Oleskelulupajärjestelmän on oltava mahdollisimman sujuva, jotta se ei hankaloittaisi osaajien rekrytoimista Suomeen. Sisäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna tilaamassa esiselvityksessä tutkittiin, mistä työlupaprosessin viivytykset johtuvat ja mitä niille on tehtävissä. Kevään aikana asetetaan koordinaatioryhmä, joka koordinoi muun muassa työlupaprosessin kehittämistä.

Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa on helpotettu. Syyskuussa 2018 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä EU:n ulkopuolelta tulevien tutkijoiden ja opiskelijoiden oleskelulupia pidennettiin, ja heitä kannustetaan työnhakuun ja yrittäjyyteen siihen myönnettävällä oleskeluluvalla. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja sisäministeriö asettivat maaliskuussa 2019 yhteistyöhankkeen tukemaan korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista.

Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut reilusti

Kansainvälistä suojelua saavat ovat vain pieni osa Suomeen muuttavista, vaikka julkisuudessa keskustellaan erityisesti tästä maahanmuuttajaryhmästä. Uusien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut jo vuotta 2015 edeltänyttä tasoa alemmas.

Suomen turvapaikkajärjestelmä on kuitenkin edelleen kuormittunut, sillä vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevien asiakkaiden määrä laskee hitaasti. Siihen vaikuttavat aiemman suuren hakijamäärän aiheuttama turvapaikkaprosessien pitkittyminen, hakijoiden jättämät uusintahakemukset, palautusten vaikeutuminen ja vapaaehtoisen paluun houkuttelemattomuus.

Viimeaikaisilla lakimuutoksilla on vähennetty uusintahakemusmenettelyn väärinkäyttömahdollisuuksia sekä nopeutettu turvapaikkaprosessia. Heinäkuussa 2018 voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että turvapaikkahakemukset käsitellään Maahanmuuttovirastossa pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä.

Suomi on jatkanut kahdenvälisiä neuvotteluita Irakin ja Somalian kanssa näiden maiden kansalaisten palauttamisesta. Vapaaehtoisen paluun vauhdittamiseksi paluuavustuksia korotettiin vuoden 2019 alussa hyödyketuen osalta. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia palveluita tai tarvikkeita, kuten avustamista asunnon vuokraamisessa tai oman yrityksen perustamisessa.

EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen jatkuu

Euroopan unionissa on jatkettu neuvotteluja yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Muun muassa solidaarisuutta ja vastuunjakoa koskevat kysymykset Dublin-asetuksessa ovat vielä ratkaisematta.

– Uudistaminen on hankalaa mutta välttämätöntä. Monilla jäsenvaltioiden välisillä rajoilla tehdään tällä hetkellä rajatarkastuksia, mikä on Schengen-alueen perusajatuksen vastaista. Näistä tarkastuksista voi kuitenkin olla vaikeaa luopua, jos unionissa ei saavuteta yhteistä näkemystä maahanmuuttopolitiikasta, Vuorio sanoo.

– Suuntaviivat ovat ilman muuta selvillä. EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytyy olla kestävää, perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa sekä kansalaisten yleisesti hyväksymää.

Heinäkuussa alkavalla puheenjohtajakaudellaan Suomi pyrkii osaltaan avaamaan lukkiutunutta neuvottelutilannetta ja edistämään turvapaikkajärjestelmän uudistamista. Todennäköisesti aikaisintaan puheenjohtajakauden lopussa selviää, mitkä ovat tulevan komission toimenpiteet uudistuksen suhteen.

Maahanmuuton tilannekatsaus kokoaa yhteen maahanmuuttoa koskevia ajankohtaisia asioita politiikan valmistelun ja lainsäädännön näkökulmasta. Katsaus julkaistaan 1–2 kertaa vuodessa, ja se kootaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla.

Lisätietoja:

ylijohtaja Jorma Vuorio, p. 0295 488 600, jorma.vuorio@intermin.fi
erityisasiantuntija Mari Helenius, p. 0295 488 214, mari.helenius@intermin.fi
erityisasiantuntija Anna Rundgren, p. 0295 488 210, anna.rundgren@intermin.fi