Uutisia

Hallituksen vastaus välikysymykseen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta

Inrikesministeriet
20.10.2021 14.21
Interpellationssvar

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi välikysymykseen eduskunnassa 20. lokakuuta.

(Muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sitoutunut huolehtimaan perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisesta kaikessa toiminnassaan. Lisäksi hallituksen tavoitteena on edistää perhe-elämämyönteistä politiikkaa ja lasten oikeuksien toteutumista. Osana tätä hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut poistamaan toimeentuloedellytyksen alaikäisiltä kansainvälistä suojelua saavilta, sekä selvittämään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta, ottaen huomioon perhe-elämän suojan ja lapsen edun.

Sisäministeriö lähetti heinäkuussa lausuntokierrokselle esityksen perheenyhdistämiseen liittyvistä ulkomaalaislain muutoksista. Kyseessä on sisäministeriön työryhmän ehdotus, jonka sisällöstä ei vielä ole neuvoteltu hallituspuolueiden kesken. Lausuntokierros päättyi syyskuun lopulla. Hallitus tulee käsittelemään asiaa ja päättämään mahdollisen hallituksen esityksen sisällöstä tulevina viikkoina.

Arvoisa puhemies,

Afganistanin kriittisen tilanteen vuoksi ja lähialueiden maiden tukemiseksi EU:n komissio on vedonnut kansainväliseen yhteisöön afgaanipakolaisten uudelleensijoittamisen lisäämiseksi.

Syksyn 2021 budjettiriihessä linjattiin Suomen pakolaiskiintiöksi vuodelle 2022 1050 henkilöä, mutta lisäksi hallitus varautui kiintiön korottamiseen Afganistanin tilanteen vuoksi. Lopullista päätöstä lisäkiintiöstä ei ole tehty, mutta mikäli lisäkiintiötä päätetään, se kohdennetaan afganistanilaisten pakolaisten uudelleensijoittamiseen Iranista. Hallitus on päättänyt vastaavista toimista viimeksi vuosina 2014 ja 2015, kun pakolaiskiintiötä korotettiin Syyrian tilanteen vuoksi.

Afganistanista on evakuoitu Suomeen ihmisiä, jotka ovat Suomen kansalaisia tai joilla on oleskelulupa Suomeen. Lisäksi evakuoitiin eduskunnan laajalla tuella joukko Suomelle työskennelleitä sekä henkilöitä, jotka ovat työskennelleet EU:n tai Suomen kansainvälisten kumppanien palveluksessa mukaan lukien näiden perheenjäsenet. Evakuointioperaation yhteydessä lennoille otettiin virkamiesten harkinnan mukaan myös muutamia kymmeniä henkilöitä, jotka olivat välittömässä hengen vaarassa. Muuten Afganistanista ei tuoda ihmisiä Suomeen pakolaiskiintiön ulkopuolella tai ohi normaalien maahanmuuton väylien. Afganistanilaiset voivat hakea oleskelulupaa Suomesta ulkomaalaislain nojalla samalla tavalla kuin muut ulkomaalaiset.

Perheenyhdistämishakemusten jättäminen Afganistanissa on estynyt Afganistanin tilanteen nopean vaikeutumisen johdosta. Suomi suunnittelee lähettävänsä alueelle kiertäviä konsuleita hakemusten vastaanottamista, tunnistamista ja haastatteluiden tekemistä varten. Maahanmuuttovirastolla on mahdollisuus osaltaan tukea tällaista valtuuskuntaa. Toiminnalla tuettaisiin sitä, että ulkomaalaislain mukainen oikeus perheen yhdistämiseen toteutuisi mahdollisimman normaalisti hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta. 

Arvoisa puhemies,

Hallitus on johdonmukaisesti pyrkinyt kokonaisvaltaisella politiikalla siihen, että maahantulo EU-alueelle ja Suomeen säilyy hallittuna. Samalla olemme painottaneet velvoitetta noudattaa kaikissa toimissa kansainvälistä oikeutta ja perus- ja ihmisoikeuksia. Hyvä turvapaikkajärjestelmä tunnistaa nopeasti kansainvälisen suojelun tarvitsijat, ja myös paluiden toimivuus kuuluu kokonaisuuteen.

Hallitusohjelman mukaan palautuksia toimeenpannaan tehokkaasti kunnioittaen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja. Vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen kestävää paluuta tukien. 
 
Suomen turvapaikkapolitiikkaa tehdään osana EU-yhteistyötä. Hallitus tukee komission esittämän turvapaikkapolitiikan uudistuksen keskeisiä tavoitteita, eli yhteisen järjestelmän tekemistä nykyistä yhdenmukaisemmaksi, toimivammaksi ja kriisinkestävämmäksi.
 
Pidämme tärkeänä, että hakijoita kohdeltaisiin kaikissa EU:n jäsenmaissa kansainväliset ja korkeat eurooppalaiset normit täyttäen, eikä yksi jäsenvaltio näyttäydy toista houkuttelevampana. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää kehitetään niin, että hakijoiden luvatonta liikkumista jäsenmaasta toiseen tapahtuisi mahdollisimman vähän. Suomessa on korkeat standardit esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnassa. Hallitus näkee tärkeänä pyrkiä hyvien käytäntöjen vakiintumiseen EU:n laajuisesti.

Pitkän aikavälin turvapaikanhakijamäärien tarkastelu ei tue väitettä, että Suomeen tulisi suhteellisesti katsoen erityisen paljon turvapaikanhakijoita. Viime vuosina Suomen hakemusmäärät ovat olleet puolen prosentin luokkaa koko EU+ -alueella (EU-valtiot, Norja ja Sveitsi) jätetyistä turvapaikkahakemuksista.

Toisin kuin välikysymyksessä esitetään hallitus ei ole irtautumassa maahanmuuttopolitiikassa yleiseurooppalaisesta trendistä. Hallituksen johdolla Suomi on esiintynyt EU:ssa rakentavana yhteisen ratkaisun etsijänä. On selvää, että esimerkiksi tämänhetkinen tilanne Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla ja Afganistanin tulevaisuuden epävarmuus haastavat EU:ta ja jäsenmaita monin tavoin. Ratkaisuja etsitään samalla huolehtien, että turvapaikanhaku on EU:ssa jatkossakin mahdollista kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti.

Suomen kokonaisvaltaiseen maahanmuuttopolitiikkaan kuuluu myös yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Tavoitteena on yhtäältä vaikuttaa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja parantaa lähtöalueiden turvallisuutta ja elinolosuhteita. Toisaalta muuttoliikkeen hallintatoimia kuten ihmissalakuljetuksen torjuntaa ja takaisinottoyhteistyötä edistetään muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Osana tätä tarjotaan myös laillisia väyliä Eurooppaan esimerkiksi kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Afganistanissa Suomi on lisännyt humanitaarista apua ja osoittanut kolme miljoonaa euroa lisärahoitusta afgaanipakolaisten auttamiseen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta. Suomi ja EU kohdistavat tukea Afganistanin lisäksi myös lähialueen valtioihin.  Se on konkreettinen tapa edistää näiden maiden mahdollisuuksia huolehtia alueellaan olevista pakolaisista ja siirtolaisista. 

Arvoisa puhemies,

Suomi on varautunut monenlaisiin skenaarioihin liittyen turvapaikanhakijoiden määrään, ja muuttoliiketilannetta seurataan koko ajan tiiviisti. Hallitusohjelmassa on myös todettu, että pakolaiskiintiön vuosittaiseen tasoon vaikuttaa kulloinenkin turvapaikanhakijamäärä.

Minkäänlaista tavoitteellista ala- tai ylärajaa turvapaikanhakijamääristä ei ole. Keskeistä on, että toimimme määrätietoisesti pakolaisuuden vähentämiseksi. Jos vainon tai vakavien ihmisoikeusloukkauksien kohteena oleva henkilö hakee suojelua Suomesta, me olemme sitoutuneet sitä antamaan.

Suomeen on viime vuosina saapunut ennätyksellisen vähän turvapaikanhakijoita, mutta olemme luonnollisesti varautuneet siihen, että määrät voivat nousta, kun koronatilanteeseen liittyviä matkustamisrajoituksia eri maissa puretaan. On myös mahdollista, että Afganistanin tilanne vaikuttaa jollakin aikavälillä Eurooppaan ja Suomeen kohdistuvaan muuttoliikkeeseen. 

Valmiutemme hallita mahdollista laajamittaista maahantuloa on nyt paljon paremmalla tasolla kuin vuonna 2015. Toimintaa on kehitetty aiempien kokemusten pohjalta.  Maahanmuuttovirasto pystyy lisäämään majoituspaikkoja nopeasti. Tietojärjestelmiä ja viranomaisyhteistyötä Maahanmuuttoviraston, Rajavartiolaitoksen ja Poliisin kesken on kehitetty, jotta tulijat saadaan nopeasti rekisteröidyiksi ja lupakäsittely vireille. Valmiussuunnitelmien toimivuutta testataan harjoittelemalla säännöllisesti. Vielä tänä syksynä järjestetään Rajavartiolaitoksen johdolla eri viranomaisten yhteinen laajamittaista maahantuloa koskeva harjoitus.

Tarvittaessa Suomi voi turvautua myös EU:n virastojen tarjoamaan asiantuntija- ja rahoitustukeen turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän toiminnan varmistamiseksi, rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja esimerkiksi ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevien henkilöiden paluiden toteuttamiseksi.
 
EU on mahdollisen laajamittaisen maahantulon hallinnassa keskeinen toimija. Jäsenmaiden kesken jatketaan neuvottelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta. Tavoitteena on, että yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä saataisiin toimivampi ja kriisinkestävämpi.

Arvoisa puhemies,

Maahanmuuttajan nettovaikutus julkiseen talouteen voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Vaikutus riippuu monesta seikasta. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on olennaista, kuinka suuria maahanmuuttajien ansioista kertyvät verotulot ovat suhteessa kustannettuihin etuuksiin ja palveluihin pitkällä aikavälillä. 

Politiikkatoimia kehittämällä voidaan edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia, millä on vaikutusta myös maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin. Maahanmuuton taloudellisin vaikutuksiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, tehostamalla maahanmuuton prosesseja sekä edistämällä maahanmuuttajien työllistymistä.

Kansainvälisen suojelun tarjoaminen sitä tarvitseville on keskeinen eurooppalainen arvo. Suomeakin sitovat kansainväliset ja EU-velvoitteet edellyttävät, että teemme osuutemme hädänalaisten auttamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi Perussuomalaiset ja Liike Nyt kysyvät, mitä hallitus on tehnyt ja suunnittelee tekevänsä koulutetun ulkomaisen työvoiman maahanmuuton houkuttelemiseksi? Tämä on erittäin hyvä kysymys.

Hallitus julkaisi budjettiriihen 2021 yhteydessä koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan, joka ulottuu vuoteen 2035 ja jota toteutetaan Talent Boost -toimenpideohjelmalla. Toimenpideohjelman päämääränä on, että kansainväliset osaajat vahvistavat Suomen työllisyysastetta, korkeakoulujen laatua, monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä, yritysten ja TKI-toiminnan kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista sekä investointien saamista Suomeen. Ohjelma koostuu seitsemästä eri toimenpidekokonaisuudesta, joiden toimeenpano on parhaillaan käynnissä.

Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin. Työvoiman maahanmuuton edistämisen painopisteenä ovat työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat.

Kiitos.