Suomalaiset ovat tänä keväänä yhteisöllisempiä ja tiedonhakuisempia - turvallisuuden tunne on parempi, mutta maailmanmeno huolestuttaa

Väestön asenteet ovat tänä keväänä muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi maahanmuuttoa, kansainvälistä avunantoa ja EU-yhteistyötä kohtaan. Myös median käyttö on kasvanut merkittävästi. Suomessa väestö näyttäytyy tällä hetkellä yhteisöllisemmältä, tiedonhakuisemmalta ja viranomaisiin luottavaisemmalta kuin viime vuonna.

Nämä tiedot käyvät ilmi sisäministeriön Sentimentti-aineistosta. Sisäministeriö on kehittänyt yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa Sentimentti-työvälineen, joka tarjoaa kattavan ja monialaisen menetelmän ihmisten turvallisuuden tunteen ennakointiin, seurantaan ja analysointiin.

Sentimentin pääaineisto koostuu turvallisuuden tunnetta mittaavista kyselytutkimuksista. Viime vuonna kerättyä aineistoa täydennettiin tänä keväänä kahden Taloustutkimuksen väestökyselyn avulla maalis- ja toukokuussa. Tänä vuonna kyselyyn lisättiin nykyisen maailmantilanteen pohjalta kysymyksiä ihmisten huolista suhteessa informaatiovaikuttamiseen, sotilaalliseen uhkaan ja maanpuolustustahtoon.

Sentimentin aineiston keskeisimpiin tuloksiin kuuluu havaittu tilastollinen yhteys turvallisuuden tunteen ja luottamuksen välillä. Ihmiset, joilla on heikompi turvallisuuden tunne, luottavat myös vähemmän turvallisuusviranomaisiin ja päinvastoin. Sentimentti-tietopohja auttaa viranomaisia suuntaamaan palvelujaan ja viestintäänsä väestöryhmiin, jotka kokevat elämänsä turvattomammaksi.

Enemmistö kokee elämänsä turvalliseksi Suomessa

Maaliskuun ja toukokuun kyselyjen perusteella 73 % ihmisistä kokee elämänsä turvalliseksi (69 prosenttia vuonna 2021). Merkittävää on se, että ihmisten kokema turvallisuuden tunne on tänä keväänä parantunut, vaikka samanaikaisesti ihmiset ovat enemmän huolissaan sotilaallisesta uhasta ja siitä, mihin suuntaan maailma on menossa.  Tätä voi selittää se, että koronakeskustelu ei enää hallitse mediajulkisuutta ja ihmiset ovat suojautuneet rokotuksin. Viime vuonna huoli omasta ja läheisten terveydestä horjutti turvallisuuden tunnetta.

Tuloksissa korostuu vahva luottamus turvallisuusviranomaisiin sekä väestön asenteiden muuttuminen myönteisemmäksi maahanmuuttoa ja kansainvälistä avunantoa kohtaan. Myös EU-myönteisyys on kasvanut merkitsevästi. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut hyökkäys Ukrainaan.

Median käyttö on kasvanut viime vuodesta. Erityisesti kansainvälisten uutisten ja perinteisten medioiden kuten sanomalehtien, YLE:n ja TV:n ajankohtaisohjelmien seuraaminen on kasvanut.

Yli kolmasosa (38%) väestöstä on huolissaan infovaikuttamisesta. Huolissaan ovat erityisesti ne, jotka seuraavat eniten kansainvälisiä uutisia kriiseistä ja poliittisista jännitteistä.

Voidaankin sanoa, että väestö näyttäytyy ainakin tänä keväänä yhteisöllisemmältä, tiedonhakuisemmalta ja viranomaisiin luottavaisemmalta kuin viime vuonna. Tästä huolimatta on tärkeää tunnistaa, että elämme nopeiden yhteiskunnallisten muutosten keskellä ja väestöryhmien väliset erot ovat edelleen selviä.

Eri taustamuuttujien avulla tunnistettiin kuusi väestöryhmää, jotka poikkeavat toisistaan merkittävästi sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Omasta turvallisuudestaan ovat enemmän huolestuneita ns. ”Varovaiset perinteiset” ja ”Pessimistiset luottamusvajeiset”, kun taas vähiten huolestuneita ovat ns. ”Huolettomat pärjääjät”.

Viranomaisten tiedolla johtamista parannetaan

Sisäministeriö jatkokehittää Sentimentti-työvälinettä seuraavan vuoden aikana, jonka jälkeen se on laajemmin myös muiden viranomaisten käytettävissä. Jatkossa keskeiset tulokset julkaistaan vuosittain netissä Sisäisen turvallisuuden portaalissa.

Sentimentin sisältö koostuu turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta mittaavien tutkimusaineistojen yhdistämisestä ja säännöllisestä monipuolisesta väestötiedon tuotannosta. Se on käyttöliittymä, jossa turvallisuusviranomaiset pystyvät tarkastelemaan erilaisia tietolähteitä kuten kyselytutkimuksia ja tilastoja eri näkökulmista, vaikkapa maantieteellisten erojen perusteella. Tämä auttaa kohdentamaan vaikuttavammin toimintaa ja voimavaroja.

Sisäasiainhallinnon yhteisen strategian tavoitteena on Suomessa asuvien väestöryhmien korkea turvallisuuden tunne.  Myös keväällä 2021 eduskunnalle annetun sisäisen turvallisuuden selonteossa on tavoitteena, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. 

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Sini Erholtz, p. 0295 488 439, [email protected], sisäministeriö
kehittämisjohtaja Harri Martikainen, p. 0295 488 512, [email protected], sisäministeriö
(numeroihin voi lähettää haastattelupyynnön myös tekstiviestitse)