Suomen tuki Ukrainalle jatkui myös kehitysyhteistyörahoituksella vuonna 2023

Venäjän hyökkäyssodasta kärsivän Ukrainan tukeminen näkyi selkeästi vuoden 2023 kehitysyhteistyömenoissa niin Suomessa kuin monissa muissakin EU-maissa, kertovat OECD:n tänään julkistamat tiedot. Ukraina oli toista vuotta peräkkäin Suomelta eniten kehitysyhteistyörahoitusta saanut maa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti tänään sen kehitysapukomitea DACiin kuuluvien maiden (32 jäsenmaata) vuoden 2023 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot.

Ennakkotietojen mukaan Ukraina oli selkeästi suurin yksittäinen kehitysyhteistyörahoitusta saanut maa. DACin jäsenmaat käyttivät vuonna 2023 kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen 18,5 miljardia euroa (20,0 miljardia dollaria).

Suomen kehitysyhteistyömenot pienentyivät

Suomi raportoi kehitysyhteistyömenoja vuonna 2023 kokonaisuudessaan 1452 miljoonaa euroa, mikä oli 84 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Alustavien tietojen mukaan tämä oli 0,52 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Reaalisesti Suomen kehitysyhteistyömenot laskivat 9,5 prosenttia.

Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli 750 miljoonaa euroa ja niin sanotun muun kehitysyhteistyön osuus 702 miljoonaa euroa. Muuhun kehitysyhteistyöhön kuuluvat muun muassa Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista, kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset sekä osa pakolaisten vastaanottokuluista.

Eniten laskivat kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaismenot. Vuonna 2023 niitä oli 231 miljoonaa euroa, mikä oli 159 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Pakolaismenoista hyvin merkittävä osa kohdistui edelleen ukrainalaisten tilapäiseen suojelun tarpeeseen. Kokonaismuutosta tasasivat kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset, joiden kehitysyhteistyöksi laskettava osuus kasvoi 58 miljoonaa euroa ja oli 108 miljoonaa euroa vuonna 2023.

YK suurin kumppani, Ukrainaan eniten tukea

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta vuonna 2023 merkittävä osa kanavoitiin YK:n (310 miljoonaa euroa), EU:n (268 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (156 miljoonaa euroa) kautta. Vähiten kehittyneisiin maihin (niin kutsutut LDC-maat) kohdistui arviolta laskennallisesti (mukaan lukien monenkeskiset järjestöt) 370 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,13 prosenttia bruttokansantulosta. Alustavien tietojen mukaan Ukrainan tukemiseen käytettiin kokonaisuudessaan 64 miljoonaa euroa (luku ei sisällä pakolaismenoja).

Kehitysyhteistyömenoihin kuuluu myös humanitaarinen apu, jota Suomi antoi viime vuonna yhteensä 125 miljoonaa euroa. Humanitaarinen apu on nopea keino vastata äkillisiin luonnononnettomuuksien, aseellisten konfliktien ja muiden kriisien seurauksiin, kun ihmisiä on välittömässä hengenvaarassa.

Julkinen kehitysyhteistyö muissa OECD- ja EU-maissa

Kansainvälisesti kehitysyhteistyön kokonaismäärä oli vuonna 2023 yhteensä 206,9 miljardia euroa (223,7 miljardia dollaria), mikä oli reaalisesti 1,8 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Japani, Iso-Britannia ja Ranska. YK:ssa hyväksytyn 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenmaista ylittivät Tanska, Saksa, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Keskimäärin jäsenmaiden kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus oli 0,37 %. 

EU ja sen jäsenmaat olivat yhdessä suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä noin 85,9 miljardia euroa (92,9 miljardia dollaria), mikä vastaa 42 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysyhteistyöstä. Summa on 0,52 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Menot laskivat reaaliarvoisesti 7,7 prosenttia vuodesta 2022.

OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 14 maassa ja vähenivät 17 maassa.

Lopulliset vuotta 2023 koskevat tilastot julkaistaan vuoden 2024 lopussa. Niissä tarkentuu vielä muun muassa tuen alueellinen kohdentuminen. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman bruttokansantulon tarkentuessa.