Tutkimus: Työhön ja koulutukseen osallistuminen vähentää rikollisuutta ja onnettomuuksia

Syrjäytymisellä on yhteys turvallisuusongelmiin: rikokset ja onnettomuudet kasautuvat pienituloiselle ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevalle väestölle. Vaikka merkittävä osa yhteydestä selittyy yksilöiden välisillä eroilla, syrjäytymisellä on myös aito, turvallisuusongelmia lisäävä vaikutus. Työllisyyden lisääminen ja työttömien osallistaminen sekä koulutuksen laajentaminen ovat lupaavia keinoja rikosten ja onnettomuuksien vähentämisessä.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin sekä Demos Helsingin toteuttamassa tutkimushankkeessa tutkittiin syrjäytymisen ja rikoksiin syyllistymisen tai rikoksen ja onnettomuuksien uhriksi joutumisen yhteyttä pohjoismaista tutkimusta kartoittavan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Katsauksen tuloksia täydennettiin aiheen parissa työskenteleville sidosryhmille ja tutkijoille suunnatun kyselyn avulla. Hankkeen tavoitteena oli selvittää syy-seuraussuhteita selvittäneiden tutkimusten avulla, lisäävätkö syrjäytyminen ja huono-osaisuus turvallisuusongelmia – ja voidaanko syrjäytymistä torjumalla vähentää myös turvallisuusongelmia.

Toimeliaisuuden lisääminen vähentää rikoksia

Turvallisuusongelmat eivät jakaudu väestössä tasaisesti. Erityisesti vakavien ja toistuvien rikosten tekeminen ja myös rikosten ja onnettomuuksien uhriksi joutuminen ovat yhteydessä sosioekonomiseen huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen. Merkittävä osa syrjäytymisen ja turvallisuusongelmien välisestä yhteydestä selittyy yksilöiden välisillä eroilla: esimerkiksi impulsiivisuudella, oppimisvaikeuksilla ja päihderiippuvuudella.

Yksilöllisistä eroista huolimatta työhön tai työttömille suunnattuun aktivointitoimenpiteeseen osallistuminen vähentää rikosten tekemistä sekä päihdesidonnaisten onnettomuuksien ja väkivallan uhriksi joutumista. Toinen näyttöön perustuva keino on koulutukseen osallistumisen lisääminen: Pohjoismaissa toteutetut peruskoulu-uudistukset ovat vähentäneet rikoksia ja onnettomuuksia, ja koulutukseen saatavuuden rajoittaminen on vastaavasti lisännyt rikollisuutta. Suomalaisen oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksia turvallisuuteen ei ole vielä tutkittu.

”Muissa Pohjoismaissa toteutetut tutkimukset asettavat toiveita koulutuksen pidentämisen myönteisistä vaikutuksista myös Suomessa, mutta hyvät tulokset riippuvat siitä, saadaanko nuoret käymään koulussa. Suurimmassa rikosriskissä olevilla nuorilla on usein myös oppimisvaikeuksia, motivaatio-ongelmia tai ongelmia päihteiden kanssa. Koulut tarvitsevat lisäresursseja nuorten yksilölliseen kohtaamiseen”, toteaa tutkijatohtori Karoliina Suonpää.

Väkivallan vähentäminen on erityisen vaikeaa

Katsauksen perusteella työhön ja koulutukseen osallistuminen vähentävät systemaattisesti omaisuusrikoksia ja päihdesidonnaisia onnettomuuksia, mutta vaikutuksia väkivaltarikoksiin ei havaita kaikissa tutkimuksissa. Näyttää siltä, että väkivaltarikollisuuden vähentäminen on vaikeampaa kuin omaisuusrikosten. Koko väestölle suunnattujen sosiaalipoliittisten toimien rinnalle kaivataankin riskiryhmille kohdennettuja, räätälöityjä toimenpiteitä. Myös näiden vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä.

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Tutkijatohtori Karoliina Suonpää, p. 050 448 8583, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.