Visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta lapsistrategian pohjana

Lapsistrategiaa pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Vision saavuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunta.

Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia, lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy, lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee, jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku, ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään ja lapsiperheiden köyhyys vähenee.

Vision toteuttamisen keinoja ovat lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva hallinto ja päätöksenteko sekä lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri.

- Olen iloinen, että pystyimme luomaan eri toimijoiden kanssa yhteisen näkemyksen siitä, millainen on tulevaisuuden perheystävällinen Suomi. Vision saavuttamiseksi tarvitsemme mukaan koko Suomen, mutta erityisesti ne, jotka eivät tee päivittäin töitä lasten kanssa tai eivät pidä heitä fokuksessa. Vain näin maailma voi muuttua lasten ja perheiden kannalta. Lasten asia on meidän kaikkien yhteinen asia riippumatta siitä, onko omia lapsia vai ei. Lapset ovat tulevaisuus, ne uudet mahdollisuudet, joita elämässä on, lapsistrategiaa pohjustaneen työn ohjausryhmän puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo.

Kaiken takana on tutkittu tieto

Valmisteleva työ on nojannut vahvasti tutkittuun tietoon. Lapsistrategian tutkimusperustan rakentamiseksi runsas sata tutkijaa ja tutkijaryhmää on kuvannut keskeisimmät tutkimustuloksensa. Tutkijoiden keskeisin viesti on se, että lapsen ja nuoren elämän laatua määrittävillä tekijöillä on vahva taipumus kumuloitua niin hyvässä kuin pahassa. Elämänpolulla kohdatut ongelmat usein vahvistavat toisiaan ja rakentuvat lapselle ja nuorelle vaikeiksi hallita ilman apua.

Tutkimuksen perusteella lapsen hyvinvoinnin osa-alueiksi määrittyivät ihmissuhteet, oppiminen, osallisuus, turvallisuus ja terveys. Näiden lisäksi syntyvyys määrittää yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä.

Tulevaisuudentutkijat ovat arvioineet, että seuraavat vuosikymmenet muuttavat maailmaa enemmän kuin edelliset vuosisadat yhteensä. Muutosten keskellä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin perustekijät pysyvät entisellään.

- Toivon, että lapsistrategiaa pohjustava työ näyttäisi poliitikoille kansallisen lapsistrategian tarpeen ja antaisi hyvän pohjan, jotta Suomen ensimmäinen lapsistrategia saadaan aikaan vielä tänä vuonna. Erityisesti toivon, että poliitikoilla on halua hyödyntää työssä koottua ainutlaatuista tutkimuspohjaa lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavista asioista, Siimes sanoo.

Tavoitteena hallituskaudet ja hallintorajat ylittävä strategia

Raportissa esitetään, että lapsistrategiatyöhön sitoudutaan seuraavan hallituksen ohjelmassa. Suositus on laatia lapsistrategia, tavoitteet ja mittarit sekä seurannan välineet vuoden 2019 loppuun mennessä. Tavoitteena on luoda systeeminen pitkän ajan lapsistrategia, joka perustuu tutkittuun tietoon ja lapsen ihmisoikeuksiin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Kulloinenkin hallitus toteuttaa lapsistrategiaa toimeenpano-ohjelmalla, joka pohjautuu strategiassa esitettyihin tavoitteisiin. Strategiset tavoitteet määritellään hallituskauden toimenpiteiksi, jotka re-sursoidaan valtion talouden kehyksissä.
Lapsistrategiaa pohjustavan hankkeen käynnistäneet ministerit Annika Saarikko ja Sanni Grahn-Laasonen kiittävät ohjausryhmää hyvin tehdystä työstä. Ministerit toivovat, että nyt tehty työ toimii pohjana tulevalle lapsistrategialle.

Lapsistrategiaa valmistelevaa työtä on tehty laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen aikana järjestettiin kolme lapsifoorumia, joissa eri alojen asiantuntijat, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajat sekä viranomaiset rakensivat yhteistä ymmärrystä lasten ja perheiden asioista. Työhön on osallistunut yli 1000 sidosryhmän edustajaa sekä satoja lapsia ja nuoria.

Raportit löytyvät sähköisenä osoitteesta www.lapsistrategia.fi

Lisätietoja:
projektipäällikkö Marianne Heikkilä, p. 0295 330 014
ohjausryhmän puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes, p. 010 680 6710
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen,  OKM, p. 0295 330 182
kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, STM, p. 0295 163 356