Irti venäläisestä energiasta: EU:n tulee toimia harkiten ja loogisin askelin

Eurooppa-neuvosto on linjannut EU:n pyrkivän mahdollisimman nopeasti eroon riippuvuudesta venäläisestä energiasta. Päivänpolttavia ovat pakotteita ja kaupan suuntaamista koskevat päätökset. Pidemmällä aikavälillä investointeja ohjaa muun muassa EU:n Fit for 55 -paketti. Lähiviikkoina tehdäänkin monia kauaskantoisia linjauksia Euroopan energiapolitiikasta.

Pakotteet on räätälöitävä tarkkaan

EU on kiristänyt Venäjä-pakotteita johdonmukaisesti, askel askeleelta hyökkäyksen Ukrainaan jatkuessa. Energiasektoriin voimakkaasti vaikuttavia olivat jo Venäjälle tehtäviin investointeihin ja rahoitusalaan kohdistuneet pakotteet. Kivihiilen tuontikielto oli ensimmäinen laajemmin energiatuotteisiin kohdistunut pakote. Seuraavan loogisen askeleen muodostavat raakaöljy ja öljytuotteet. Öljypakotteet ovat erityisen merkittäviä, koska kyseessä on Venäjän tärkein vientitulojen lähde.

EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden ideana on luonnollisesti tuottaa enemmän vahinkoa Venäjälle kuin EU:lle. Siksi esimerkiksi siirtymäajat energiatuotteiden tuontikielloissa ovat ymmärrettäviä. Mitä hallitummin siirtymä tehdään, sen pysyvämpiä ovat vaikutukset. Samoin on tärkeää tehdä päätökset yhdessä EU-tasolla – vaikuttavuus on aivan eri luokkaa kansallisiin päätöksiin verraten ja pakotteet kuuluvat luontevasti nimenomaan EU:n toimivaltaan.

Ilmastopakettia tulisi virtaviivaistaa

Samaan aikaan Brysselissä lähestytään ratkaisevia vaiheita neuvotteluissa Fit for 55 -ilmastopaketin ehdotuksista. Kun Eurooppa pyrkii eroon venäläisestä tuontienergiasta, olisi järkevää samalla selkeyttää kovin yksityiskohtaisia säädösehdotuksia. Näin loisimme ennakoitavamman investointiympäristön EU:n omalle puhtaalle energialle.

Esimerkki hyvässä tarkoituksessa annetuista, mutta vääriä kannusteita luovista ehdotuksista on energiatehokkuusdirektiivi. Siihen sisältyvät energiansäästövelvoitteet ovat tarpeen silloin, kun käytetään tyypillisesti fossiilisia polttoaineita. Kuitenkin Suomen kaltaisessa maassa, jossa energiamurros on jo pitkällä ja sähköntuotanto puhdista, säästövelvoite voi hidastaa siirtymää vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttöön ja siten jarruttaa päästöjen vähentämistä.

Vastaavantyyppisiä ongelmia sisältyy kestävän rahoituksen taksonomiaan. Rajoittavat ja tarpeettoman yksityiskohtaiset säännöt syövät kannusteita investoida puhtaaseen energiaan kuten ydinvoimaan ja bioenergiaan.

REPowerEU – mitä voimme odottaa?

EU-johtajien linjattua mahdollisimman nopeasta irtautumisesta venäläisestä energiasta, Euroopan komissio on kiireesti valmistellut toimia REPowerEU –otsikon alla. Lähipäivinä onkin odotettavissa energiansäästöön, puhtaaseen energiaan, energiatuonnin monipuolistamiseen sekä investointien kiihdyttämiseen liittyvä kokonaisuus.

Mitään aivan uutta tuskin keksitään. Mekaaninen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteiden kiristäminen ei olisi optimaalista. Toivoa myös sopii, että muutosta kiihdyttävät toimet ovat mahdollisimman laajasti kaikki puhtaat energiamuodot kattavia ja teknologianeutraaleja. EU:n yhteisiä varoja tulee käyttää harkiten ja mahdollisimman vaikuttavasti. Hyvinkin perusteltua on kiinnittää huomio investointihankkeiden luvituksen nopeuttamiseen – tyypillisesti kyse on kuitenkin kansallisten menettelyjen haasteista.

Komissio on jo tehnyt ehdotuksen yhteisten kaasuvarastojen kehittämiseksi ja on myös mahdollistamassa yrityksille kaasun yhteisostoja. Samaan aikaan on harkinnassa sähkömarkkinoita koskevien muutosten tekeminen hintapaineiden ajamana.

Kaikkien näiden aloitteiden kohdalla on tärkeää pitää mielessä toimivien energiamarkkinoiden korvaamaton arvo: hintasääntely ja markkinoiden muut rajoitukset hidastavat investointeja ja tulevat pidemmällä aikavälillä kalliiksi kuluttajille. Maltti ja ennakoitavuus ovat valttia, kun puhutaan markkinoiden kehittämisestä.

Riku Huttunen, ylijohtaja, TEM:n energiaosaston päällikkö