Barents Rescue -harjoitus opetti yhteistyötä rajojen yli
Hiihtokeskus Levin alarinteessä on tapahtunut maanvyörymä. Kadoksissa on useita henkilöitä, jotka tilanteen sattuessa olivat rinteen alapuolelle pysäköidyissä autoissa tai tuolihississä, joka on hajonnut vyöryn seurauksena. Onneksi tässä on kyseessä harjoitus. Barents Rescue -harjoituksessa Levillä treenattiin 28.9.-2.10. yhteistoimintaa naapurimaiden kanssa suuronnettomuuden sattuessa.
- Tällaisessa tilanteessa on erittäin tärkeää varmistaa alueen turvallisuus. Jos emme sitä tee, saattaa käydä niin, että pelastajat joutuvat itse pelastettaviksi. Kuten näette, olemme laittaneet tuollaiset oranssiset kepit ylärinteeseen. Niitä tarkkaillaan koko ajan ja jos ne alkavat värähtelemään, tiedämme, että maanvyörymä jatkuu. Alueen yllä lentää myös pienoislennokki, joka koko ajan kuvaa alueen tilannetta johtokeskukseen, kertoo palomestari Jani Pitkänen, joka koordinoi rinteessä olevaa harjoitusta.
Kun alue on todettu turvalliseksi, se tarkistetaan koirien avulla. Eli etsijäkoirat käyvät alueen läpi ohjaajiensa kanssa ja ilmaisevat ohjaajalleen missä kohtaa uhrit ovat. Kun uhrien sijainnit on paikallistettu alkaa uhrien esille kaivaminen lapioiden ja muiden apuvälineiden kanssa. Onnettomuuspaikalta uhrit kuljetetaan SPR:n perustamaan evakuointisairaalaan, jossa heidän tilanteensa arvioidaan mahdollista jatkokuljetusta varten.
Levin kohteissa ammattilaisilla riitti tekemistä
Viime viikolla järjestettyyn Barents Rescue - harjoitukseen osallistui noin 1000 pelastusalan ammattilaista ja vapaehtoista. Harjoituksen skenaariona oli pitkään jatkuneet rankkasateet jotka aiheuttavat useita eri onnettomuuksia Kittilän alueella. Suomen viranomaiset eivät selviä tilanteesta yksin ja joutuvat pyytämään apua naapurimailta. Barentsin alueen mailla on valtioiden välinen sopimus pelastuspalveluavun antamisesta ja vastaanottamisesta pohjoisilla alueilla.
Yhteistoimintaa harjoitellaan joka toinen vuosi. Levillä harjoituskohteita olivat maanvyörymän lisäksi muun muassa liikenneonnettomuus ja kaivosonnettomuus. Suunnitteluprosessissa ja itse harjoituksessa opitaan naapurimaiden toimintatapoja ja yhdessä toimimista suuronnettomuustilanteessa. Harjoittelun suunnittelussa painotetaan sitä, että kaikilla harjoitteluun osallistuvilla ammattilaisilla olisi riittävästi tekemistä.
- Tässä uskoin, että onnistuimme hyvin, harjoituskohteet olivat hyvin suunniteltuja ja tekemistä riitti. Positiivista palautetta tuli myös kohteiden sijainnista, suurin osa sijaitsi hyvin lähellä toisiaan. Hienoa oli huomata, että vaikka harjoituksessa tapahtui yllätyksiä, niin niihin löytyi nopeasti ratkaisu. Kun porukka on ammattitaitoista, niin löytyy ratkaisu kaikkeen, kertoo harjoituksen suunnittelua koordinoinut ylitarkastaja Jari Honkanen sisäministeriöstä.
Samalla hän toteaa, että aina löytyy kehitettävää, muutenhan harjoitus ei olisi ajanut asiaansa. Esimerkiksi viestien kulussa, tilannekuvan ylläpitämisessä ja tilanteen johtamisessa on vielä parannettavaa.
SPR:n uusi evakuointisairaala testissä
Barents Rescue -harjoituksessa onnettomuuksien uhreja kuljetettiin muun muassa Suomen Punaisen Ristin evakuointisairaalaan. Kyseessä on tavallista kenttäsairaalaa kevyempi yksikkö, jossa pystytään hoitamaan tarvittaessa jopa 200 potilasta kerrallaan. Sairaala on lähtövalmis parissa tunnissa ja myös määränpäähän saapuessaan se on toimintavalmiudessa parin tunnin päästä.
- Evakuointisairaalan tarkoitus on pitää potilaat hengissä, estää lisävammojen synty ja siirtää heidät eteenpäin heti kun mahdollista. Evakuointisairaalaa ei ole vielä koskaan käytetty oikeasti eli tämä oli kullanarvoinen tilaisuus testata sairaalan toimivuutta. Kokemukset ovat positiivisia ja olemme tänään hoitaneet muun muassa kaivosonnettomuudesta tulleita palovammapotilaita sekä pahoja murtumatapauksia. Olemme myös joutuneet tekemään joitakin hätäleikkauksia, kertoo lääkinnällinen suunnittelija Virpi Teinilä SPR:stä.
Armenialainen EU-tarkkailija ihailee suomalaisten viranomaisten yhteistyötä
Barents Rescue -harjoitukseen osallistui myös joukko EU-tarkkailijoita, joiden tehtävänä oli havainnoida Levin harjoitusta, antaa siitä palautetta ja tutustua muutenkin suomalaiseen pelastusalaan. Levin lisäksi he vierailivat myös eri viranomaisten luona pääkaupunkiseudulla, muun muassa sisäministeriössä ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:issä.
- Olen vaikuttunut siitä miten hyvin suomalaiset viranomaiset, esimerkiksi pelastusalan toimijat, poliisi ja rajaviranomaiset, tekevät yhteistyötä, sanoo apulaisjohtaja Mkrtich Ulikyan Armenian aluehallinto- ja hätätilanneministeriöstä.
Hän pitää Levin harjoitusta erittäin hyödyllisenä ja mainiona esimerkkinä siitä miten naapurimaat puhaltavat yhteen hiileen. Myös Armeniassa järjestetään välillä vastaavanlaisia harjoituksia. Ulikyan ihailee myös suomalaista pelastusalan vapaaehtoistyötä ja kertoo, että se on paremmin organisoitu täällä kuin Armeniassa.