Osa uskontokuntien edustajista on huolissaan uskonnollisten tilojen turvallisuudesta

Sisäministeriö on julkaissut raportin, johon on koottu eri uskontokuntien esiin nostamia turvallisuusuhkia uskonnollisiin tiloihin liittyen. Raporttiin on listattu myös esityksiä tilojen turvallisuuden parantamiseksi.

Uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuteen liittyvät seikat ja huolet ovat nousseet viime vuosina kansainvälisesti esille niihin kohdistuneiden terrori-iskujen johdosta. Suomessa uhka on nostettu julkisuuteen ainakin suojelupoliisin vuosikertomuksessa.

Sisäministeriö asetti 20.7.2020 työryhmän selvittämään uskonnollisten yhteisöjen tiloihin kohdistuvia turvallisuusuhkia. Kartoitus tehtiin toteuttamalla verkkokysely, joka lähetettiin kaikille Suomessa toimiville uskonnollisille yhteisöille. Kyselyyn osallistui yhteensä 309 vastaajaa.
Vastauksista käy ilmi, että noin kolme neljäsosaa vastaajista (74%) tuntee uskonnollisen tilansa turvalliseksi.

– Huomionarvoista ovat kuitenkin erot eri uskontoryhmien välillä. Lähes 93 prosenttia kristityistä vastaajista koki olonsa turvalliseksi kirkon ja uskonnollisten tilojensa läheisyydessä. Muslimeista uskonnollisten tilojen läheisyydessä turvalliseksi koki kuitenkin enää vain 69 prosenttia vastaajista ja juutalaisista vain joka kolmannes, kertoo työryhmän puheenjohtaja kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.  

Turvallisuuden tunteeseen vaikuttivat vastaajien mukaan muun muassa häiriköt tai muu häiritsevä käytös uskonnollisen tilan läheisyydessä, puutteelliset liikennejärjestelyt, heikko valaistus tai valaistuksen puuttuminen tilan ulkopuolella, sekä tiloihin kohdistuva ilkivalta kuten seinien töhriminen tai muu sotkeminen. 

Osa uskontokuntien edustajista mainitsi turvallisuudentunteensa heikentyneen, kun he ovat kokeneet ennakkoluuloja, pelkoja, uhkauksia ja erilaista vihapuhetta. 

– Lähes puolet vastaajista koki, että netin vihapuhe vaikuttaa heidän turvallisuuden tunteeseensa. Puolet vastaajista nosti esiin myös sen, etteivät he käy enää netin vihapuheen takia yhtä usein oman uskontokuntansa tiloissa kuin ennen, Mankkinen kertoo.

Kyselyssä kävi myös ilmi, että joka viides vastaajista on kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa käyttämänsä uskonnollisen tilansa läheisyydessä tai sen sisällä. Väkivaltaa ovat kohdanneet erityisesti juutalaisten yhteisöjen edustajat, 40 prosenttia vastaajista. 

Uskonnolliset yhteisöt kaipaavat selkeitä turvallisuussuunnitelmia

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, kuinka uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuutta voitaisiin parantaa.

– Tilojen käyttäjät toivoivat, että yhteisöillä olisi selkeät turvallisuussuunnitelmat, kriisisuunnitelmat ja pelastussuunnitelmat. Turvallisuusasioista toivottiin myös koulutusta, Mankkinen kertoo.

– Tämän lisäksi vastaajat kokivat, että tilojen turvallisuutta voitaisi parantaa muun muassa kameravalvonnan, vartijoiden tai ovivahdin järjestämisellä, ovien lukittuina pitämisellä, välttämällä yksin olemista, luomalla selkeät turvallisuusohjeet ja pakoreitit, sekä ilmoittamalla ja puuttumalla turvattomista tilanteista eteenpäin, Mankkinen listaa.

Kyselyn tulokset on analysoinut Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Jana Turk. Vastausten perusteella tehty analyysi on tilastollisesti kattava kristillisten ja islamilaisten yhteisöjen osalta, mutta ei juutalaisen yhteisön osalta, sillä juutalaisesta yhteisöstä ei tullut vastauksia tarpeeksi kattavasti.

Lisätiedot:
Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, p. 0295 488 370, [email protected]