Suomalaisten turvallisuuden tunne on kohonnut viime keväästä – tilanne maailmalla aiheuttaa kuitenkin huolta

Väestön tuntemukset ovat pääpiirteittäin pysyneet samoina viime keväästä. Väestön sisällä on eroja huolen määrässä ja suhtautumisessa esimerkiksi kansainväliseen apuun. Erot nousevat myös alueellisesti tarkastellessa kaupunkilaisia ja maaseudulla asuvia. Tiedot käyvät ilmi sisäministeriön turvallisuuden tunteen kehittymistä kuvaavasta seurannasta.

Turvallisuuden tunne on aiempaa korkeampi

Lokakuussa tehdyssä kyselyssä 83 prosenttia vastaajista kokee elämänsä turvalliseksi. Tämä on suurempi määrä kuin vuonna 2021 (69,5 prosenttia) ja keväällä 2022 (73 prosenttia). Vaikka turvallisuuden tunne on yleisesti korkea, on siinä eroja väestöryhmien välillä. Luottamus turvallisuusviranomaisiin on myös pysynyt korkealla, mikä osaltaan kertoo, mihin yleinen korkea turvallisuuden tunne perustuu. Tuki kansainväliselle avulle on pysynyt samalla tasolla aiempaan verrattuna. 71 prosenttia vastaajista on huolissaan suunnasta, johon maailma on menossa. 

Maahanmuuttoon liittyvät huolet ovat hieman kohonneet keväästä. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa on vaikuttanut vastaajien suhtautumiseen Suomessa asuviin venäläisiin. Toukokuussa näin vastasi 23 prosenttia ja lokakuussa 32 prosenttia. Maahanmuuttovirasto jakaa viranomaisista eniten mielipiteitä. 

Vaikka turvallisuuden tunne ja luottamus viranomaisiin on yleisesti korkea, on väestöryhmiä, jossa näin ei ole. Vastaajista 7 prosenttia hyväksyy väkivallan käyttämisen omien tavoitteiden ajamisessa ja 10 prosenttia kokee katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Nämä tunteet korostuvat väestöryhmissä, joissa on selvästi matalampi turvallisuuden tunne ja luottamus viranomaisiin. Näiden ryhmien tunnistaminen ja ilmiön ymmärtäminen on oleellista sisäministeriön toimialoilla. 

Maaseutualueilla ollaan keskimääräistä huolestuneempia. Siellä asuvilla korostuvat huoli suunnasta, johon maailma on menossa, omasta taloudellisesta tilanteesta sekä lisääntyvästä maahanmuutosta. Lisäksi maaseutualueilla asuvat ovat keskimääräistä nihkeämpiä kansainvälisen avunannon suhteen ja todennäköisemmin näkivät Maahanmuuttoviraston epäonnistuneen. Tulokset heijastelevat väestöllisiä eroja kaupunkien ja maaseutualueiden välillä. 

Viranomaisten tiedolla johtamista parannetaan

Sentimentti on käyttöliittymä, jossa turvallisuusviranomaiset pystyvät tarkastelemaan erilaisia tietolähteitä kuten kyselytutkimuksia ja tilastoja eri näkökulmista, vaikkapa maantieteellisten erojen perusteella. Sentimentti-tietopohjan sisältö koostuu turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta mittaavien tutkimusaineistojen yhdistämisestä ja säännöllisestä monipuolisesta väestötiedon tuotannosta. Viime vuonna kerättyä aineistoa täydennettiin keväällä kahden Taloustutkimuksen väestökyselyn avulla. 

Sentimentti-tietopohjan keskeisimpiin tuloksiin kuuluu havaittu tilastollinen yhteys turvallisuuden tunteen ja luottamuksen välillä. Ihmiset, joilla on heikompi turvallisuuden tunne, luottavat myös vähemmän turvallisuusviranomaisiin ja päinvastoin. Sentimentti-tietopohjan avulla viranomaiset voivat suunnata palvelujaan ja viestintäänsä väestöryhmiin, jotka kokevat elämänsä turvattomammaksi.

Sentimentti-tietopohjan tuloksena on muodostettu kuusi eri väestöryhmää turvallisuuden tunteen ulottuvuuksien suhteen. Nämä väestöryhmät reagoivat eri tavoin turvallisuustilanteen muutoksiin ja omaavat erilaiset lähtöasenteet siihen liittyviin ilmiöihin. Näiden kuuden eri segmentin tarkastelu antaa sisäministeriön käyttöön syvempää ymmärrystä turvallisuuden tunteesta ja turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. 

Lisätietoja:
asiantuntija Arttu Forsell, p. 0295 488 589, [email protected]
kehittämisjohtaja Harri Martikainen, p. 0295 488 512, [email protected]
(numeroihin voi lähettää haastattelupyynnön myös tekstiviestitse)