Kansainvälistä suojelua tarvitseva voisi tulla maahan myös suoraan työn tai opiskelun perusteella – mallin kokeilu Suomessa vaatii pohdintaa

Valtioneuvosto teetti sisäministeriön aloitteesta tutkimuksen, jossa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä eri maissa on kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille. Painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Tutkimustieto tukee Suomen pohdintoja väylien tarpeesta ja EU:n pyrkimyksiä uusiin ratkaisuihin.

Työ- ja opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia, joiden kautta suojelun tarpeessa olevat henkilöt saapuvat kohdemaahan työntekijöinä ja opiskelijoina, eivät turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina. Väyliä kutsutaan täydentäviksi, sillä ne eivät korvaa eri maiden kiintiöpakolaisjärjestelmiä vaan täydentävät niitä. Tarkoituksena on mahdollistaa henkilöiden laillinen ja turvallinen maahantulo. 

Täydentävissä väylissä humanitaarinen ja osaamisperusteinen maahanmuutto yhdistyvät

Tutkimuksen perusteella eri maiden työ- tai opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat toistaiseksi vasta joukko erilaisia ohjelmia ja kokeiluja. Niiden määrä kuitenkin kasvaa nopeasti, ja täydentävillä väylillä on potentiaalia vastata niin järjestelyihin valikoituvien henkilöiden kuin vastaanottavien maiden tarpeisiin. Joissakin maissa väylät ovat tuoneet helpotusta muun muassa terveydenhuoltoalan työvoimapulaan.

Myös Suomessa väestö ikääntyy ja työikäisten osuus vähenee, ja hallitus pyrkii monin toimin kohentamaan taloudellista huoltosuhdetta. Tulevaisuudessa täydentävät väylät voisivat olla yksi osa kokonaisuutta. Samalla ne tukisivat suojelua tarvitsevien henkilöiden kotoutumista Suomeen.

– Humanitaarinen ja osaamisperusteinen maahanmuutto eivät sulje toisiaan pois, vaan suojelua tarvitsevilla voi yhtä lailla olla Suomen kaipaamaa osaamista. Myös tänne muuttavan ihmisen kannalta on aina parempi, jos hän pääsee alusta alkaen aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa esimerkiksi työntekijänä tai opiskelijana. Tämän turvapaikanhakijatkin ovat usein tuoneet esille, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.

Tällä hetkellä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt voivat saada suojelua Suomesta saapumalla Suomeen turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

EU kannustaa jäsenmaita täydentävien väylien kehittämiseen

Euroopan komissio antoi vuonna 2020 maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta laajan tiedonannon, jossa korostetaan laillisten maahanmuuton väylien kehittämistä yhtenä osana EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen. Komissio antoi myös erillisen laillisia väyliä koskevan suosituksen. Siinä komissio kehottaa jäsenmaita tutkimaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien mahdollisuuksia työ- ja opiskeluperusteiseen maahantuloon ja kannustaa maita jakamaan kokemuksiaan. 

Hallitusohjelman mukaisesti laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään. Ensivaiheessa tutkimuksen tuloksiin perehdytään huolella. Kun jatkossa pohditaan Suomen mahdollisuuksia kokeilla täydentäviä väyliä, on tarkasteltava lainsäädäntöä ja lupakäytäntöjä yhteistyössä eri hallinnonalojen sekä yritys- ja korkeakoulusektorin kanssa.

Olennaista on myös tarkastella, kuinka täydentävät väylät sopisivat yhteen Suomen maahanmuuttopolitiikan yleisten tavoitteiden kanssa. Sisäministeriö on juuri asettanut hankkeen, jossa tehdään esiselvitys ulkomaalaislain muutostarpeista ja uudistuksen toteuttamistavasta. Käynnissä on myös hanke, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle.

Englanninkielinen tutkimus tukee EU-maiden yhteisiä pyrkimyksiä

Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Kuntoutussäätiöstä, Oxford Research AB:stä ja Siirtolaisuusinstituutista. Mukana oli myös muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin erikoistunut itsenäinen tutkija Joanne van Selm. Tutkimushankkeen ohjausryhmässä olivat edustettuina sisäministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Tutkimusraportti on kirjoitettu englanniksi, jotta myös muut maat pystyvät hyödyntämään tuotettua tietoa. Siten se tukee EU-maiden yhteisiä ponnisteluja maahanmuuttoon liittyvien ratkaisujen löytämiseksi.

Suomi on jo aiemmin toiminut edelläkävijänä ja pyrkinyt palvelemaan laillisen maahanmuuton väyliä koskevilla selvityksillään myös kansainvälistä yhteisöä. Keväällä valmistui sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämä selvitys kiintiöpakolaisten yhteisölähtöisestä kotouttamisesta, jossa kummiryhmät täydentävät viranomaisten kotouttavaa työtä. Selvitys julkaistiin sekä suomeksi että englanniksi.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Elina Johansson, p. 0295 488 615, [email protected]
erityisavustaja Milja Henttonen, p. 050 599 3094, [email protected] (ministeri Ohisalon haastattelupyynnöt)