EU:n ja Venäjän oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä edistetään käytännön toimilla
Helsingissä 3.-4.11. järjestetyssä Suomen ja Venäjän yhteisessä seminaarissa etsittiin konkreettisia ehdotuksia ja hankkeita, joiden pohjalta EU:n ja Venäjän yhteistä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta voitaisiin kehittää. Seminaarissa käytiin keskustelua suomalaisten ja venäläisten alustusten pohjalta. Puhetta johtivat Venäjän federaation varaoikeusministeri Vladimir Jaluninin lisäksi oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen ja sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Seminaarin avannut sisäasiainministeri Kari Rajamäki painotti avauspuheessaan, että EU:n sisäisen turvallisuuden näkökulmasta Suomi tulee nostamaan puheenjohtajakaudellaan esille ihmiskaupan vastaisen toiminnan.
- Haluamme konkreettisesti tehostaa EU:n laillisuusviranomaisten yhteistyötä ja toisaalta niiden yhteistyötä EU:n naapurien kanssa. EU:n ja Venäjän keväällä hyväksymä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tiekartta tarjoaa erittäin hyvän pohjan käytännön yhteistyölle, ministeri Rajamäki muistutti.
Seminaarissa Suomen ja Venäjän välisen rikollisuuden ajankohtaisista asioista puhunut Keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Tero Kurenmaa nosti esille rikostorjuntayhteistyön.
- Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on usealla osa-alueella tärkeää. Viime aikoina erityisesti talousrikollisuuden ja huumekaupan torjunta sekä anastettujen ajoneuvojen salakuljettamisen ja kaupan estäminen ovat nousseet esille. Myös ihmiskaupan torjunta ja siihen erittäin läheisesti liittyvä laittoman maahantulon ja prostituution estäminen ovat olleet viime aikoina aktiivisesti yhteistyön kohteena, Kurenmaa listasi.
Seminaarissa todettiin, että tehokas rikostorjunta ja rajavalvonta ovat keskeisiä keinoja rajat ylittävän rikollisuuden, kuten huumausainerikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnassa.
Myös rikollisen toiminnan taloudellisten edellytysten poistaminen, kansainvälisten järjestäytyneiden rikollisryhmien tehokas selvittäminen ja rikollisen toiminnan estäminen ovat seikkoja, joihin maiden välisellä yhteistyöllä tulee pyrkiä.
Suomi haluaa saada Venäjän mukaan lapsen asemaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin. Erityisen tärkeää olisi Venäjän liittyminen Haagin lapsikaappaussopimukseen. Suomen tavoitteena on edistää Venäjän liittymistä kansainvälistä oikeusapua koskeviin sopimuksiin myös rikosasioissa. Kansainväliset sopimukset ovat nykyisin tehokkain ja nopein keino antaa kansalaisille oikeusapua valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa. Yksi tärkeimmistä jo olemassa olevista kansainvälisistä sopimuksista, johon myös Venäjä on liittynyt, on Euroopan neuvoston yleissopimus oikeusavusta rikosasioissa.
Seminaarissa tuli esille, että myös Venäjä toivoo käytännön toimia oikeudellisen yhteistyön edistämiseksi. Venäjä kertoi allekirjoittavansa lähiaikoina Suomen ja Venäjän välisen pöytäkirjan, joka mahdollistaa syyttäjien vaihdon maiden välillä.
- Seminaari osoitti, että sekä Suomi että Venäjä haluavat olla aktiivisia toimijoita EU:n ja Venäjän yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa, kansliapäällikkö Kirsti Rissanen sanoi seminaarin yhteenvedossa perjantaina.
Yhteistyötä tehostetaan valmiita verkostoja hyödyntämällä
Keinoina EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön tehostamiseksi seminaarissa nostettiin esille muun muassa viranomaisverkostojen hyödyntäminen ja kehittäminen, monenvälisten kansainvälisten sopimusten tehokas soveltaminen ja täytäntöönpano sekä avoimuuden lisääminen viranomaisten välisissä kontakteissa.
Suomen ulkoasiainministeriön oikeusalan erityisasiantuntija Eija Velitski puhui seminaarissa kansainvälisten sopimusten merkityksestä siinä, että rikolliset saatettaisiin vastuuseen myös rajat ylittävissä tapauksissa. Hän muun muassa korosti, että viranomaisten yhteistyössä ensisijaisen tärkeää on tuntea kunkin maan lainsäädäntö ja menettelytavat.
- Poliisit ovat tunnetusti tehneet hyvää yhteistyötä eri maiden viranomaisten kanssa. Syyttäjien ja tuomioistuinlaitosten edustajien kanssa työtä on tehostettava.
Velitskin mukaan olemassa olevat kansainväliset viranomaisverkostot, kuten Europol, Eurojust ja Euroopan oikeudellisen verkosto, poliisiyhdysmiehet ja yhteyssyyttäjät antavat jo nyt mahdollisuuden tehokkaaseen työskentelyyn. Näiden verkostojen toimintaa olisi hyödynnettävä entistä paremmin ja järjestelmiä olisi kehitettävä edelleen.
Esillä maahanmuuttopolitiikka ja FRONTEX
Seminaarissa esille nousi myös maahanmuuttopolitiikka. Keskusteluissa todettiin, että onnistunut laittoman maahanmuuton torjunta vaatii niin poliittisen tason kuin operatiivisen tason yhteistyötä. Tavoitteiden saavuttamiseksi valtioiden tulee kehittää niin maahanmuuttopolitiikkaa kuin siihen liittyvää viranomaishallintoa. Viime vuosina on korostunut myös maahanmuutto- ja kehitysyhteistyöpolitiikan välisen yhteisvaikutuksen parantaminen.
Puheenvuoron käytti myös EU:n rajaturvallisuusviraston FRONTEX:in suomalainen pääjohtaja Ilkka Laitinen.
- Rajaturvallisuusyhteistyön on oltava yhteisesti hyväksyttyä, uskottavaa ja konkreettisia tuloksia tavoittelevaa. Näistä syistä yhteistyön tulee tähdätä kestävään kumppanuuteen. Euroopan unionin ja Venäjän välisessä poliittisessa ilmastossa mahdollisesti tapahtuvat vaihtelut eivät saa vaikuttaa operatiiviseen yhteistyöhön. Tämän periaatteen toteutumisen erinomaisena esimerkkinä on Suomen ja Venäjän johdonmukaisesti kehitetty kahdenvälinen operatiivinen rajavalvontayhteistyö, Laitinen muistutti.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Laura Yli-Vakkuri, SM, (09) 1604 4651, ylitarkastaja Marina Venäläinen, OM, (09) 1606 7947, tiedottaja Janne Hauta, SM, 040716 8552, EU-avustaja Pilvi Isotalus, OM, 050304 9932