EU:n komitea keskustelee mahanmuuttovirtojen hallintaan liittyvästä rahoituksesta

Kokoukseen osallistuu kaikkiaan noin 120 maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioiden asiantuntijaa 30 maasta, sillä kaikkien EU:n 25 jäsenmaan lisäksi kokouksessa ovat edustettuna hakijamaat Bulgaria, Romania sekä Sveitsi, Norja ja Islanti.

Maanantaina 4. syyskuuta keskustellaan EU:n yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevasta puiteohjelmasta. Ohjelma sisältää neljä rahastoa eli Euroopan pakolaisrahaston, ulkorajarahaston, palauttamisrahaston sekä kotouttamisrahaston. Suomen tavoitteena on, että puiteohjelma hyväksytään Suomen puheenjohtajakaudella.

Rahastojen tavoitteena on edistää EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä ulkorajavalvonnan kehittämistä. Rahastojen tarkoitus on selkeyttää ja jakaa oikeudenmukaisemmin EU:n alueelle tulevien maahanmuuttovirtojen kustannuksia. Rahastoille on varattu yhteensä noin 4 miljardia euroa. Puiteohjelman painopiste on ulkorajavalvonnan kehittämisessä ja tämän mukaisesti suurimmalle rahastolle eli ulkorajarahastolle on varattu vuosiksi 2007-2013 noin 1,8 miljardia euroa.

Ulkorajarahaston tulisi turvata kaikkien niiden jäsenvaltioiden mahdollisuus saada rahoitusta, joille EU:n ulkorajavalvonta aiheuttaa muita jäsenmaita suurempia kustannuksia. Rahanjaon kriteereissä tulee ottaa huomioon muuttuvat ja ennakoimattomat tulevaisuuden tilanteet. Tässä tulee hyödyntää EU:n Rajaturvallisuusviraston riskianalyyseja.

Maanantain toinen aihe on Euroopan unionin kattavan viisumitietojärjestelmän VIS:n perustaminen. Järjestelmän perustamisesta päätettiin EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvostossa vuonna 2004.

Järjestelmän tavoitteena on lisätä viisumien turvallisuutta, ehkäistä väärinkäytöksiä ja tehostaa maahantuloasioiden hoitoa lisäämällä tietojenvaihtoa jäsenmaiden välillä. Järjestelmään sisällytetään viisuminhakijoiden biometrisiä tunnisteita, kuten digitaalinen kasvokuva ja sormenjäljet.

VIS-järjestelmän otetaan käyttöön vuosina 2007 - 2008 ja sen levittäminen Schengen-valtioiden ulkomaan edustustoihin on tarkoitus tapahtua vaiheittaisesti. VIS:in keskusjärjestelmän rakentamisen on arvioitu aiheuttavan Euroopan unionille yhteensä 30 miljoonan euron menoerän vuosina 2004 - 2006.

Tiistaina 5.syyskuuta kokouksessa keskustellaan EU:n rajastrategiasta. Yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittyminen on viime vuosina ollut nopeaa ja se on johtanut mm. EU:n Rajaturvallisuusviraston FRONTEXin perustamiseen sekä asiaa koskevan yhteisölainsäädännön uudistukseen. Kehitystä on kuitenkin jatkettava, sillä rajaturvallisuus on sisärajattomassa Euroopassa kaikkien jäsenvaltioiden ja niiden kansalaisten elämään vaikuttava tekijä.

Strategian avulla lisätään rajaviranomaisten toiminnan yhdenmukaisuutta ja avoimuutta, linjataan esiintymistä kolmansiin valtoihin päin ja esitetään käynnistettäväksi pilottiprojekteja. Erityisaiheena tulee tarkasteltavaksi Välimeren tilanne ja EU:n kyky vastata laittomaan siirtolaisuuteen rajavalvonnalla. Samallakäydään keskustelua FRONTEXin operaatioihin tarvittavista valtuuksista ja voimavaroista.

Tiistaina keskustellaan myös puheenjohtajamaa Suomen aloitteista yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi.

EU:ssa on tarvetta lisätä koko turvapaikkajärjestelmän yhdenmukaisuutta ja kattavuutta. Niin kutsutun vastuunmäärittämisasetus ja siihen liittyvät Eurodac-säädökset ovat keskeinen osa eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kokonaisuutta. Eurodac-järjestelmään rekisteröidään EU-alueelle saapuvan turvapaikanhakijan tiedot.

Koko järjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että vastuunmäärittämisasetusta sovelletaan yhdenmukaisesti ja että pystytään yksiselitteisesti ja toimivasti määrittelemään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio.

EU:n puheenjohtajamaa Suomi pitää tärkeänä, että EU:ssa edistetään entistä selkeämpien, sitovien soveltamisohjeiden laatimista. Dublin-järjestelmän tehokas toiminta edellyttää myös sitä, että jäsenvaltioiden asiantuntijat voivat olla vaivattomasti yhteydessä toisiinsa aina tarvittaessa. Yksittäisiä Dublin-tapauksia käsiteltäessä on usein tarvetta kahden tai useamman jäsenvaltion keskinäiseen neuvonpitoon, siksi Suomen tavoitteena on, että sähköistä yhteydenpitoa pystyttäisiin tehostamaan.

Lisätietoja: ylijohtaja Pentti Visanen, (09) 160 42700, neuvotteleva virkamies Maarit Nikander (rahastoasiat), ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikkö Hilkka Nenonen, (viisumiasiat), (09) 160 55221, Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yksikön päällikkö Jukka Savolainen (raja-asiat), puh. 020410 6511, tiedottaja Janne Hauta, (09) 160 42358