EU:n laajuinen velkomismenettely ja teletunnistetietojen tallentaminen OSA-neuvostossa
EU:n oikeus- ja sisäasiainministerit kokoontuvat Brysselissä 1.-2.12. Kokouksessa pyritään muun muassa poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n laajuisesta velkomismenettelystä ja maasta toiseen tapahtuvan todisteiden luovuttamisen tehostamisesta. Lisäksi neuvostossa käsitellään EU:n sisäistä kriisien koordinointijärjestelmää ja teletunnistetietojen tallentamista. Suomea kokouksessa edustavat oikeusministeri Leena Luhtanen ja sisäasiainministeri Kari Rajamäki.
Ministerit tapaavat neuvoston yhteydessä komission sisä- ja oikeusasioista vastaavan varapuheenjohtajan Franco Frattinin. Keskusteluissa on esillä mm. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden asialista. Lisäksi sisäasiainministeri Rajamäki tapaa EU:n seuraavan puheenjohtajamaan Itävallan kollegansa sisäasiainministeri Liese Prokopin.
Neuvoston ensimmäisenä päivänä torstaina käsitellään sisäasianministerien asialistaa. Esillä on mm. EU:n yhteinen kriisien koordinaatiojärjestelmä. Tällä järjestelmällä pyrittäisiin erityisesti kehittämään terrorismin torjuntaan. Järjestelmän on tarkoitus koskea myös muunkin tyyppisiä kriisitilanteita, kuten esimerkiksi laaja tuhoa aiheuttavia luonnononnettomuuksia tai tarttuvia tauteja.
Neuvostossa keskustellaan myös EU:n yhteisen kriisien ohjausryhmän kokoonpanosta. Tämän ohjausryhmän tehtävänä olisi useampaa EU-maata kohtaavan kriisin tilanteessa kokoontua neuvoston puheenjohtajamaan johdolla muodostamaan kokonaiskuvaa kriisitilanteesta. Jos hanke eteneeaikataulun mukaan, olisi Suomi ensimmäinen puheenjohtajamaa, jonka kaudella EU:n yhteinen kriisien ohjausryhmä olisi käytettävissä.
Suomi tukee kriisien koordinaatiojärjestelmän rakentamista. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että kriisien koordinaatiojärjestelmän käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa, otetaan huomioon jäsenvaltioiden välinen yhteistyö, kansalaisten ja EU:n yhteistyötahojen tiedottamisen varmistaminen ja riittävät resurssit toiminnalle.
Kokouksen alussa ministerit hyväksyvät EU:n ihmiskaupan vastaisen suunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on lähestyä ihmiskauppaa kokonaisvaltaisesti ja lisätä ihmiskauppaa koskevaa tietämystä. Suunnitelmassa korostetaan ihmisoikeus- ja uhrikeskeistä näkökulmaa ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa ja korostetaan operatiivisen yhteistyön kehittämistä.
Ihmiskaupan vastainen suunnitelma sisältää toimenpidetaulukon ihmiskaupan vastaisiksi toimenpiteiksi. Suunnitelman toimenpiteiksi on kirjattu mm. kysynnän vähentäminen, uhrien suojelu ja tukeminen ja ihmiskaupan lähtösyiden vähentäminen.
Ihmiskaupan torjunta tulee olemaan Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisistä painopisteistä. Suomen näkemyksen mukaan EU:n ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota eri toimijoiden välisen koordinaation parantamiseen ja operatiivisen yhteistyön vahvistamiseen. Suomi pitää erityisen hyvänä, että EU:n suunnitelman perustaksi on otettu myös valtioneuvoston ihmiskauppaa koskevassa toimintasuunnitelmassa esille nouseva ihmisoikeus- ja uhriperustainen näkökulma.
Kokouksen toisena päivänä eli 2.12. käsitellään oikeusministeriön asialista sekä teletunnistetietojen säilyttämistä koskeva sisäasianministeriön asiakohta.
Teletietoja koskevaa puitepäätöstä on valmisteltu syyskuusta 2004 ja Euroopan parlamentti antoi siitä kielteisen lausunnon kesäkuussa 2005. Komissio antoi oman direktiiviehdotuksensa syyskuussa 2005 ja puheenjohtaja käy parhaillaan keskusteluja parlamentin kanssa direktiiviehdotuksesta neuvoston ja parlamentin yhteisen näkemyksen muodostamiseksi siihen. Parlamentti äänestää direktiiviehdotuksesta joulukuussa. Ministerit keskustelevat mm. jäsenvaltioiden näkemyksistä pohjaksi jatkokeskusteltuihin parlamentin kanssa. Puheenjohtaja ei ollut vielä 25. marraskuuta mennessä toimittanut asiakirjaa keskustelujen pohjaksi.
Asia on osoittautunut hankalaksi, ja siihen liittyy edelleen merkittäviä avoimia institutionaalisia, oikeudellisia ja sisällöllisiä kysymyksiä, kuten mm. oikeusperusta, tallennusaika, kustannuksista säätäminen ja epäonnistuneiden puheluiden tietojen tallentaminen. Eurooppa- neuvoston asettama määräaika hyväksymiselle oli kesäkuu 2005, ja Lontoon pommiräjähdysten jälkeen tavoitteeksi asetettiin lokakuu.
Oikeusministerit pyrkivät pääsemään poliittiseen yhteisymmärrykseen eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta rajat ylittävissä tapauksissa. Tavoitteena on menettelyn yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen riidattomissa asioissa. Uudistuksen tultua voimaan esimerkiksi suomalainen myyjä voisi periä erääntyneitä maksuja toisesta EU-valtiosta vakiolomakkeella.
Uuden menettelyn rinnalla jäsenvaltion oma perintäjärjestelmä olisi edelleen käytettävissä. Euroopan parlamentti ei ole vielä antanut lausuntoaan asetusehdotuksesta.
Lisäksi oikeusministerit pyrkivät yhteisymmärrykseen eurooppalaista todisteiden luovuttamismääräystä koskevasta puitepäätöksestä. Puitepäätöksen tultua voimaan yhdessä EU-valtiossa annettu määräys todisteiden luovuttamisesta olisi pantava täytäntöön myös toisessa jäsenvaltiossa. Rikostutkintaa tai -oikeudenkäyntiä varten voitaisiin määrätä luovutettavaksi esineitä, kirjallisia todisteita ja muita rikosasian käsittelyä varten tarvittavia, jo olemassa olevia tietoja. Todisteet voivat olla yksityisten henkilöiden, yritysten tai viranomaisten hallussa.
Puitepäätösehdotuksen mukaan todisteiden luovuttamismääräyksen antava viranomainen voi olla tuomari, tutkintatuomari, syyttäjä tai tuomioistuin. Toisin kuin muissa EU-maissa, Suomessa esitutkintaviranomaisena toimii ja tutkintaa myös pääsääntöisesti johtaa poliisi. Poliisi voi meillä päättää esimerkiksi kotietsinnästä tai takavarikosta. Ehdotuksen mukaan Suomessa myös esitutkintaa suorittava poliisi voisi antaa todisteiden luovuttamismääräyksen, mutta toinen EU-valtio voisi edellyttää, että siihen on hankittava syyttäjän tai tuomioistuimen vahvistus. Puitepäätöksen kattamia oikeusapupyyntöjä Suomen ja muiden EU-maiden välillä tehdään vuosittain muutama tuhat.
EU-maiden oikeusministerit keskustelevat myös rikollisjärjestöön kuulumisen rangaistavuudesta säätävästä puitepäätösehdotuksesta ja asetusehdotuksesta, jonka tavoitteena on säätää uusi oikeudenkäyntimenettely vähäisiä siviilioikeudellisia juttuja varten. Siviiliasioiden sovittelua koskeva direktiiviehdotus on ensimmäistä kertaa ministerineuvoston käsiteltävänä.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Elina Isoksela, oikeusministeriö, (09) 160 67566, erityisasiantuntija Mari Aalto, +32 2 287 8431 (oikeusasiat), erityisasiantuntija Harri Sivula, +32 2 2878 594 (oikeusasiat), ylijohtaja Antti Pelttari, sisäasiainministeriö, (09) 160 42290, neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki (teletunnistetietojen tallentaminen), (09) 160 42231, erityisasiantuntija Hannele Taavila (teletunnistetietojen tallentaminen), +32 4 776599910.
Tiedotusvälineille tiedoksi: oikeus- ja sisäasiainneuvostossa 1.-2.12. Brysselissä tiedotusvälineitä palvelevat myös tiedottaja Janne Hauta, sisäasiainministeriö, +358 40 716 8552 ja tiedottaja Pilvi Isotalus, oikeusministeriö, +358 50 304 9932