EU:n oikeus- ja sisäasiainministerit keskustelevat Aasian luonnononnettomuudesta

EU:n oikeus- ja sisäasiainministereiden epävirallisessa kokouksessa Luxemburgissa 27.-29. tammikuuta keskustellaan muun muassa Aasian luonnononnettomuuden eurooppalaisten uhrien tunnistamisesta. Epävirallinen neuvosto paneutuu myös useisiin Haagin ohjelman toimeenpanon edellyttämiin konkreettisiin kysymyksiin. Suomea kokouksessa edustavat oikeusministeri Johannes Koskinen ja sisäasiainministeri Kari Rajamäki.

Aasian luonnononnettomuutta koskien vaihdetaan kokemuksia, miten EU:n jäsenmaiden uhrintunnistustyö on käynnistynyt ja onko olemassa tarvetta tsunamin jälkihoidosta saatujen kokemusten perusteella harkita, miten EU-yhteistyötä esimerkiksi pelastustoimessa voidaan vastaavissa tapauksissa tehostaa. Suomi on kannattanut Ruotsin EU:n siviilikriisihallintakomiteassa tekemää esitystä nopean toiminnan ryhmien perustamiseksi. Ryhmiä voitaisiin käyttää suuronnettomuuden tai luonnon katastrofin aiheuttamien tuhojen lieventämiseen.

Tapaamisessa keskustellaan alustavasti oikeus- ja sisäasioiden rahoituksesta vuosille 2007-2013. Komission ehdotus oikeus- ja sisäasioiden rahoitukseksi kaudelle 2007-2013 perustuu kolmeen puiteohjelmaan: vapaus, turvallisuus ja oikeus. Ehdotuksen mukaan vapauden alueeseen tullaan suuntamaan suurin osa oikeus- ja sisäasioiden rahoituksesta. Pääosa rahoitustarpeesta kohdistuisi ulkorajavalvonnan kehittämiseen sekä laittomasti unionin alueella oleskelevien kolmansien valtioiden kansalaisten palauttamiseen. Riittävä rahoitus on tärkeää, sillä puutteet EU:n rajavalvonnassa lisäävät muun muassa laittoman maahanmuuton ja vakavan rajat ylittävän rikollisuuden määrää koko unionin alueella. Turvallisuuden alueen suurin menokohde olisi nykyisin jäsenvaltioiden rahoittaman Europolin toiminnan siirtäminen EU:n budjetista rahoitettavaksi. Oikeutta ja perusoikeuksia koskevalla ohjelmalla edistettäisiin oikeusalan yhteistyötä ja oikeussuojaa sekä parannettaisiin yritysten ja kansalaisten oikeusvarmuutta.

EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa kehitetään keskustelemalla yhteistyöstä lähtö- ja kauttakulkualueiden kanssa, niiden suojelujärjestelmien kehittämisestä ja EU-tasoisesta vapaaehtoisesta pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmasta.

Kokouksessa on esillä myös oikeus- ja sisäasioiden monivuotisen ns. Haagin ohjelman täytäntöönpanoa koskeva toimintaohjelma. Haagin ohjelman täytäntöönpanoa tehostaa määräenemmistöpäätöksentekoon siirtyminen maahanmuutto-, turvapaikka - ja rajakysymyksissä. Haagin ohjelman välitarkastus tehdään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006. Suomi pitää tämän vuoksi tärkeänä, että ohjelman täytäntöönpanoon ryhdytään välittömästi.

Suomi pitää tärkeänä yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamista. Lähtö- ja kauttakulkumaiden suojelujärjestelmien kehittäminen sekä yhteistyö näiden kanssa ovat tärkeitä. Suomi tukee laillista maahanmuuttoa koskevaa säädösvalmistelua korostaen kuitenkin työmarkkinoiden vakauteen liittyviä näkökohtia. Yhteisen ulkorajojen valvontajärjestelmän kehittäminen, ml. rajavalvontaviraston toiminnan tehokas alkuun saattaminen ovat Suomelle tärkeitä. Poliisiyhteistyössä pääpainon on oltava operatiivisen yhteistyön tehostamisessa. Europolin mukauttamiseen perustuslaillisen sopimuksen mukaiseksi on varauduttava riittävän ajoissa. Suomen näkemyksen mukaan oikeudellisessa yhteistyössä pääpaino tulee antaa sellaisille vastavuoroista tunnustamista edistäville aloitteille, jotka tuovat ratkaisun käytännössä esiintyneisiin ongelmiin. Esimerkiksi Itävallan, Suomen ja Ruotsin yhteisaloite rangaistuksen täytäntöönpanon siirrosta on tällainen.

Epävirallinen neuvosto keskustelee operatiivisen poliisiyhteistyön ja rikosoikeudellisen yhteistyön järjestämisestä Euroopan unionissa. Käsiteltäviä asioita ovat yhteistyön tehostaminen esimerkiksi aloittamalla keskustelut perustuslaillisella sopimuksella perustettavasta sisäisen turvallisuuden operatiivisesta komiteasta, mallisopimuksista kahdenkeskisille poliisiyhteistyösopimuksille, Europolia ja Eurojustia koskevista tulevaisuuden visioista sekä viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa noudatettavien periaatteiden kehittämisestä.

Keskusteluissa paneudutaan siihen, miten EU-tason operatiivinen yhteistyö tulisi järjestää ottaen huomioon EU:n perustuslaillisen sopimuksen määräykset ja Haagin ohjelman tavoitteet. Perustuslaillisen sopimuksen mukaan neuvoston yhteyteen perustetaan sisäisen turvallisuuden komitea, joka huolehtii operatiivisen yhteistyön edistämisestä ja tehostamisesta sisäiseen turvallisuuteen kuuluvissa asioissa. Suomi kannattaa laajaa komiteaa, jonka toimiala kattaisi poliisiviranomaisten ja oikeusviranomaisten lisäksi pelastuspalvelun, rajavalvonnan ja tullin.

Suomen näkemyksen mukaan tietojenvaihdon kehittäminen on keskeisessä asemassa lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyön tehostamisessa ja Suomi suhtautuu myönteisesti saatavuusperiaatteen käyttöönottoon tietojenvaihdossa. Suora pääsy muiden jäsenvaltioiden tietojärjestelmiin ei liene teknisten, kielellisten eikä tietosuojasyiden vuoksi toteutettavissa, joten suoraa pääsyä ei pitäisi ottaa pidemmän tähtäimen tavoitteeksi.

Oikeusasioissa esillä rikostuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen

Oikeusministerit keskustelevat kokouksessa oikeuden vahvistamisen teeman alla. Puheenjohtajavaltio Luxemburg on pyytänyt ministereiden kannanottoja ja näkökulmia koskien ulkomaisten rikostuomioiden huomioon ottamista, oikeudenmenetysten rajat ylittävää täytäntöönpanoa, tietojenvaihtoa tuomioista sekä tuomitun henkilön siirtämistä. Tavoitteena on löytää yhteisiä, eurooppalaisia toimintatapoja ulkomaisten rikostuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle.

Suomi kannattaa sitä, ettätoisessa jäsenvaltiossa annetut rikostuomiot otettaisiin vastavuoroisesti huomioon rangaistukseen tuomittaessa ja myös rangaistusten täytäntöönpanossa. Seuraamusjärjestelmien eroista johtuen ei ulkomaisia tuomioita kuitenkaan voida rinnastaa kansallisiin tuomioihin. Kansallisille viranomaisille tulisi siten jättää harkintavalta ottaa toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot huomioon omaan järjestelmäänsä suhteutetulla tavalla.

Suomi kannattaa tietojenvaihdon parantamista mutta ei sellaisen erillisen eurooppalaisen rikosrekisterin perustamista, johon olisi kerätty kaikki kansallisten rikosrekisterien sisältämät tiedot. Sen sijaan Suomi kannattaa ns. viitetietokannan perustamista, jossa olisi ainoastaan tiedot henkilöistä, joilla on jossain jäsenvaltiossa rikosrekisteri. Tiedot rekisterin sisällöstä saataisiin edelleen kahdenvälisen tietojenvaihdon avulla.

Suomi kannattaa oikeudenmenetysten vastavuoroista tunnustamista silloin, kun oikeudenmenetys tunnetaan sekä tuomion antaneen että sen vastaanottaneen jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä. Suomen lainsäädännössä oikeudenmenetyksiä ovat esimerkiksi liiketoimintakielto ja ajokielto. Jos kyse on seuraamuksesta, jota vastaanottavan valtion lainsäädäntö ei tunne, ei tätä jäsenvaltiota voida velvoittaa panemaan oikeudenmenetystä täytäntöön. Sen sijaan toisessa jäsenvaltiossa annetulle rikostuomiolle voitaisiin antaa vastaavat vaikutukset kuin kansalliselle tuomiolle. Näin esimerkiksi toisessa jäsenvaltiossa annettu pedofiliatuomio voitaisiin Suomessa ottaa huomioon esteenä pääsylle työhön lasten parissa.

Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat tehneet ehdotuksen, jonka mukaan tuomitun siirtämistä asuinvaltioonsa suorittamaan hänelle tuomittua rangaistusta tehostettaisiin. Tällä hetkellä ongelmana on, ettei tuomitun kotivaltiolla ole velvollisuutta suostua siirtopyyntöön. Myös siirtoasioiden käsittely on hidasta. Suomen mielestä jäsenvaltioiden välille tulee laatia nykyistä velvoittavammat ja nopeampaan menettelyyn tähtäävät määräykset vankien siirtämisestä. Siirtämisen tulee periaatteessa voida tapahtua riippumatta siitä, suostuuko tuomittu siirtoon vai ei.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Laura Yli-Vakkuri, SM, (09) 1604 4643 tai 040-731 2429, ylitarkastaja Sari Haavisto, SM, (09) 1604 4646, neuvotteleva virkamies Elina Isoksela, OM, (09) 160 67566, erityisasiantuntija Harri Sivula, +32 475 751 495 (oikeusasiat), erityisasiantuntija Kalle Kekomäki, +32 476 5 99913 (poliisiasiat), erityisasiantuntija Lauri Hollmén, +32 475 953038 (maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat) ja rajavalvonta-asiantuntija Markku Hassinen, +32 478 88 7463 (rajavalvonta-asiat)