Salaisen tiedonhankinnan valvonta kehitetty etupainotteiseksi
Poliisihallinnossa on viime vuosina toteutettu kymmeniä tehostamistoimia, joilla varmistetaan toiminnan lainmukaisuutta salaisen tiedonhankinnan käytössä. Uusien valvontarakenteiden ja -välineiden luomisella sekä uusilla ohjeistuksilla valvontaa on saatu merkittävästi etupainotteisemmaksi ja valvonnan kattavuutta lisättyä.
Jälkikäteisvalvonnasta painopistettä on voitu siirtää reaaliaikaisen valvonnan suuntaan ja mahdollisten virheellisten menettelyjen estämiseen jo ennalta. Myös toiminnallisuutta tukevia välineitä on luotu ja kehitetty.
Viime vuosina tuomioistuinten hylkäyspäätökset ovat selvästi vähentyneet. Vuonna 2004 telepakkokeinojen osalta hylkäyspäätöksiä oli 28, vuonna 2005 kahdeksan ja viime vuonna kuusi. Tiedot ilmenevät sisäasiainministeriön poliisiosaston laatimasta kertomuksesta eduskunnan oikeusasiamiehelle vuoden 2006 salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä ja niiden valvonnasta.
Telepakkokeinojen lupamäärät vähentyneet vuoden 2004 tasosta
Lupa telekuunteluun ja -valvontaan voidaan myöntää enintään kuukaudeksi kerrallaan. Jokainen ns. jatkolupa, liittymänumero ja teleosoite edellyttävät aina erillisen luvan, mistä johtuen lupamäärät ovat suurempia kuin epäiltyjen määrät.
Tuomioistuinten myöntämien pakkokeinolain mukaisten telekuuntelulupien määrä vuonna 2006 oli 1 756 (1 506), joka on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 17 %. Vuonna 2004 lupien määrä oli 2 028.
Pakkokeinolain mukaisten televalvontalupien määrä vuonna 2006 oli 1 479 (1 419), joka on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 4 %. Vuonna 2004 televalvontalupien määrä oli 1 822.
Telepakkokeinojen lupamäärien lisääntyminen johtuu ns. jatkoaikavaatimusten lisääntymisestä eli entistä useammassa tapauksessa telepakkokeinoja on käytetty niin, että ennen kuukauden määräajan päättymistä tuomioistuimelta on haettu uusi lupa. Tämä heijastaa törkeiden rikosten selvittämisen vaikeutumista.
Vuonna 2006 pakkokeinolain mukaisen telekuuntelun kohteena olleiden epäiltyjen määrä oli 568 (562) ja televalvonnan kohteena olleiden epäiltyjen määrä oli 1 154 (1 116). Tuomioistuinten tekemien epäillyille kokonaan ilmoittamatta jättämispäätösten osuus on viime vuosina laskenut niin, että vuonna 2006 niiden osuus oli enää noin yhden prosentin luokkaa.
Tuomioistuimet myönsivät pakkokeinolain mukaiseen tekniseen kuunteluun viime vuonna 42 lupaa, mikä on 40 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Poliisilain perusteella suoritettavien päällystöön kuuluvan poliisimiehen ns. kiirepäätösten määrät ovat vähentyneet lähes puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Eli entistä useammin poliisilain mukainen televalvonta aloitetaan vasta sen jälkeen, kun tuomioistuimelta on ensin haettu siihen lupa. Vuonna 2004 päällystöön kuuluvan poliisimiehen kiirepäätöksellä aloitettujen televalvontojen osuus oli 71 % ja tuomioistuinten päätösten osuus 29 %.
Viime vuonna poliisilain mukaisen poliisialoitteisen televalvonnan osuus oli 23 % käytetyistä televalvonnoista ja 77 % toteutettiin tuomioistuimen päätöksellä. Valtaosassa kyse on ollut teletunnistetietojen hankkimisesta tapauksissa, joissa kadonnut henkilö on ollut hengen tai terveyden vaarassa.
Telepakkokeinojen käytön merkitys lisääntynyt
Telekuuntelu on ollut tehokasta kolmessa tapauksessa neljästä. Telekuuntelun käytön merkitys vuonna 2006 oli joko ratkaiseva tai tärkeä 75 % (60 %) tapauksista. Telekuuntelulla saatavantiedon merkitys käytettäväksi todisteena on vähentynyt samalla, kun sen käytön merkitys tutkintaa suuntaavana keinona on lisääntynyt.
Televalvonnassa ratkaisevan ja tärkeän osuus vuonna 2006 oli 61 %, kun se vastaavasti edellisenä vuonna oli 57 %.
Peitetoiminta ja valeosto
Vuonna 2005 alkanut peitetoimintapäätösten sekä peitetoiminnan käytön kohteena olleiden rikoksesta epäiltyjen määrän väheneminen jatkui edelleenkin vuonna 2006. Vuonna 2006 tehtyjen peitetoimintapäätösten määrä oli noin 10 ja kohteena olleiden henkilöiden määrä noin 20.
Vuonna 2006 tehtyjen valeostopäätösten ja niiden kohteena olleiden rikoksesta epäiltyjen määrät pysyivät edellisen vuoden tasolla molempien osalta suuruusluokan ollessa alle 10.
Sekä peitetoiminta että valeostot ovat olleet keskimäärin hyvin merkityksellisiä törkeiden rikosten estämisessä, paljastamisessa tai selvittämisessä ja operaatioille asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.
Peitetoimintaa ja valeostoa on pääasiassa käytetty törkeiden huumausainerikosten paljastamiseen ja selvittämiseen mutta myös muiden törkeiden rikosten selvittämiseen.
> Kertomus Linkki toiselle sivustolle(pdf)
Lisätietoja: poliisitarkastaja Arto Hankilanoja, (09) 160 42529