Ministeri Holmlund Analyysi, tiedustelu ja tiedonlouhinta -seminaarissa

Tietointensiivisessäyhteiskunnassa informaation ja vuorovaikutuksen määrä kasvaa voimakkaasti, eikä tälle kehitykselle ole näkyvissä muutosta. Se mikä kuului tieteistarinoihin vielä 70-luvulla, on tänään totta ja vieläpä varsin arkista sellaista - tietokoneet rintataskuissa ja navigaattorit autoissa, puhumattakaan vaikkapa laskujen maksamisesta netissä ja kännykän paikantamisesta satelliitin avulla. Tämä kehityssuunta on vääjäämätön ja varsin konkreettinen myös turvallisuusviranomaisten arjessa, jossa se ilmenee sekä haasteina että mahdollisuuksina.

Koska tietoyhteiskunnan eteneminen on tosiasia, on tärkeää pyrkiä määrittämään keskeisimmät suuntaviivat tälle kehitykselle. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman yhteydessä on laadittu kansallinen tietoyhteiskuntastrategia. Strategiassa on määritelty kansallinen visio ja tahtotila sille, mihin suuntaan suomalaista tietoyhteiskuntaa halutaan kehittää. Strategiassa kuvataan lisäksi suomalaisen tietoyhteiskunnan nykytilaa sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia.

Tietoyhteiskuntastrategiassa keskeisessä asemassa ovat palvelusektorin uudistumiseen, ihmisten elämänlaatuun sekä kansakunnan ja yritysten kestävän kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävät linjaukset ja toimenpiteet.

Strategiassa näitä teemojalähestytään osaamisen kehittämisen, olemassa olevan ja uuden tiedon soveltamisen, luovuuden ja innovatiivisuuden, rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten, verkostoitumisen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen näkökulmista.

Strategia on laadittu tukemaan Suomi-ilmiön syntymistä eli Suomen uudistumista kansainvälisesti vetovoimaiseksi, ihmisläheiseksi ja kilpailukykyiseksi osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi. Osaamista ja luovuutta kehittämällä, rakenteita ja toimintamalleja rohkeasti uudistamalla sekä teknologiaa tehokkaasti hyödyntämällä tämä on mahdollista myös kiristyneen globaalin kilpailun olosuhteissa.

Strategian toteuttaminen edellyttää vastuunottoa yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suomi-ilmiö voidaan synnyttää vain poliittisten toimijoiden, julkisen sektorin organisaatioiden, elinkeinoelämän, rahoittajatahojen, järjestöjen ja kansalaisten yhteisillä ponnistuksilla.

Strategia on peruslähtökohdiltaan hyvä ja kunnianhimoinen. Jotta aidosti pystymme kehittämään suomalaista yhteiskuntaa näiden tavoitteiden mukaisesti, tarvitsemme myös käytännön linjauksia sekä ministeriö- että virastotasolla.

Kun puhumme turvallisuusviranomaisten tiedonhallinnan strategiasta - tai vaikkapa yhtä hyvin strategisen tiedon hallinnasta, olemme tekemisissä erityistä tarkkuutta vaativien tietojen käsittelyn kanssa. Tiedon on oltava paitsi sisällöltään oikea, analysoitu, nopeasti käytettävissä myös turvallisesti säilytettävissä ja jaettavissa.

Arvoisat kuulijat,

Tämänpäiväisen Seminaarin aiheina ovat tiedon haku, analysointi ja hallinta. Päivän teema on hyvä kiteytys turvallisuusviranomaisten yhdestä hyvin keskeisestä ja tarpeellisesta toimintakokonaisuudesta, jonka onnistunut järjestäminen on välttämätöntä perustehtävien menestyksekkääksi hoitamiseksi yhteiskunnassamme. Yhteiskunnan turvallisuudesta vastaaville viranomaisille tieto on yksi kaikkein keskeisimmistä elementeistä.

Pelkkä tieto ja sen tallentaminen ei kuitenkaan riitä. Ilman onnistunutta tiedonjyvien yhdistelemistä, analysointia ja niiden perusteella käynnistettyjä toimia, emme pysty hallitsemaan mahdollisia uhkatilanteita ja reagoimaan niihin oikea-aikaisesti ja johdonmukaisella tavalla. Tieto ja sen merkitys kokonaisuuden osana on ymmärrettävä oikein. Se edellyttää siirtymistä tiedonvarastoimisesta tiedon hallintaan hyödyntämällä kehittyneitä haku- ja analysointiominaisuuksia viranomaisten tietojärjestelmissä.

Tiedon merkitys korostuu kaiken aikaa, mutta sen valtava määrä asettaa uudenlaisia haasteita tiedon käyttämiselle ja hyödyntämiselle. Tiedolla on arvoa vain, jos sitä voidaan käyttää, vaihtaa ja hyödyntää. Itseisarvoa sillä ei ole. Turvallisuusviranomaisten päivittäisenä haasteena on valtava tiedon tulva. Suuri analysoimaton ja järjestämätön tietomäärä vaikeuttaa asioiden käsittelyä. Oleellinen tieto pitää osata löytää ja jäsentää se tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman läpileikkaavat teemat ovat yhteistyön lisääminen ja tietoon perustuva toiminnan ohjaaminen ja johtaminen. Näistä jälkimmäinen on mahdollista vain silloin, kun käytettävissä on kattavasti tietoa, johon päätöksenteko perustuu.

Turvallisuustoimintaan liittyvän tiedon lisääminen tutkimuspanostuksin on nähtävä kehittymisen keskeisenä perustana. Julkishallinto ei valitettavasti aina ole profiloitunut erityisenä kehityksen veturina. Julkisen hallinnon tulee toki edustaa turvallisuutta ja toimia myös luotettavan jatkuvuuden turvaajana. Viranomaistoimintoja on kuitenkin mahdollista, tarpeellista ja jopa välttämätöntä kehittää yhtä innovatiivisesti kuin mitä tahansa menestyksekästä toimintaa.

Rohkeus uudistua ja uudistaa omia palvelurakenteitamme huomispäivän asiakkaan hyväksi on julkisen hallinnon, ja myös turvallisuusalojen sekä kaiken kaikkiaan turvallisuustoimijoiden haasteena. Uusia mahdollisuuksia tähän luo jatkuvasti kehittyvä teknologia, esimerkiksi verkko- ja mobiiliteknologian alueilla. Kansainvälisesti suurta kiinnostusta herättäneet viranomaisverkkomme VIRVE ja useaa viranomaista palveleva hätäkeskusjärjestelmämme ovat esimerkkejä turvallisuuden alalla tehdystä viranomaisten ja yritysmaailman kehitysyhteistyöstä sekä uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä.

Hyvä seminaariväki,

Sisäasianhallinnossa on parhaillaan käynnissä kaksi mittavaa tietojärjestelmäuudistusta. Hätäkeskuslaitos on parhaillaan valmistelemassa uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottoa vuoteen 2015 mennessä. Poliisilla on myös käynnissä merkittävä ja pitkään valmisteltu tietojärjestelmien kokonaisuudistushanke, VITJA. Tämän lisäksi on vireillä lukuisia muita pienempiä hankkeita ja osahankkeita. Samanaikaisesti on valmisteilla myös laajempi valtionhallintoa ja erityisesti turvallisuusviranomaisia palveleva TUVE-hanke.

Kun viranomaisten tietojärjestelmiä ryhdyttiin luomaan 90-luvulla, olivat tiedon käsittelyn vaatimukset aivan toisenlaiset kuin nykyisin. Silloin tarpeena oli pikemminkin tiedon luotettava varastointi kuin sen hyödyntäminen . Vaatimustason kasvaessa on tältäkin osin tullut välttämättömäksi uudistaa sisäisen turvallisuuden keskeisten viranomaisten tietojärjestelmät.

Tietojärjestelmäuudistuksilla halutaan varmistaa etulinjan turvallisuusviranomaisten työkalut ihmishenkien pelastamisessa, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamisessa sekä rikostiedustelussa ja

-tutkinnassa. Samalla kansainvälinen yhteistyö ja jatkuvasti laajentuva tietojenvaihto asettavat entistä kovempia vaatimuksia sekä järjestelmien toimivuudelle, vakaudelle että turvallisuudelle.

Yhteinen tilannekuva on muodostunut entistä tärkeämmäksi välineeksi turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toiminnassa sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Poliisin ja hätäkeskuslaitoksen hankkeissa on tiedostettu tarpeet kehittyneiden tiedonhaku- ja analysointijärjestelmien varmistamiseksi. Näillä mahdollistetaan viranomaisten työn tehostuminen sillä, että tietoa hallitaan järjestelmällisesti. Tiedolle syntyy tätä kautta uudenlaista arvoa päivittäiseen turvallisuustyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaiset pystyvät jatkossa vastaamaan lisääntyviin haasteisiin suuntamaalla voimavarat entistä tarkemmin sinne missä niitä tarvitaan.

Valtionhallinnossa on parhaillaan meneillään varsin historiallinen tilaisuus tietojärjestelmien uudistamisessa. Poliisin ja hätäkeskuslaitoksen lisäksi myös Oikeusministeriö on uudistamassa omia tietojärjestelmiään. Hätäkeskuslaitos vastaanottaa hätäilmoituksen, joka on pohjana poliisin kenttätoiminalle ja esitutkinnalle. Esitutkintapöytäkirja on syyttäjän ja tuomioistuimen toiminnan perustana.

Sisäasianministeriö on korostanut yhteisen sähköisen ketjun rakentamista poikkihallinnollisesti ja ajaa sitä voimakkaasti. Tulevaisuuden tahtotilana on käsitellä yhteisiä asioita sähköisesti hätä- tai rikosilmoituksesta ehkä jopa korkeimpaan oikeuteen saakka. Merkittävänä haasteena on rakentaa järjestelmät ja niihin liittyvät erilaiset toiminnot siten, että eri viranomaisten tietojärjestelmät ja rekisteritiedot ovat käytössä myös muiden toimijoiden apuna.

Hätäkeskusjärjestelmän erityisenä haasteena on saada järjestelmä rakennettua siten, että sosiaali- ja terveysviranomaisten käytössä olevat tiedot voidaan hyödyntää hätäkeskustietojärjestelmässä ja päinvastoin. Tämä edellyttää sitä, että näiden järjestelmien välille saadaan luotua riittävän kattavat yhteydet.

Tietojärjestelmähankkeiden suunnittelussa pitäisi mahdollisimman tehokkaasti pystyä etukäteen arvioimaan kaikki mahdolliset tiedon hakuun, analysointiin ja hallintaan liittyvät kysymykset. Suuret järjestelmähankkeet ovat kalliita ja pitkäaikaisia investointeja, joten myös tulevat tarpeet ja mahdollisuudet tulee kartoittaa mahdollisimman tehokkaasti ja asiantuntevasti. Samalla tiedon käytettävyyden ja käsittelyn tulee olla mahdollisimman nopeaa ja tehokasta.

Ajan vaatimusten mukaisesti myös kansalaisten sähköisten palvelujen saatavuus kasvaa voimakkaasti. Sähköiset asiointipalvelut verkossa tarkoittavat kansalaisten paikasta ja ajasta riippumatonta palvelua. Tähän haasteeseen on myös viranomaisten pystyttävä vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Verkossa tapahtuva palvelutuotanto vaatii samalla myös varmat, toimivat ja turvalliset tunnistusjärjestelmät.

Hyvät kuulijat,

Tietotekniikka tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia sekä kansalaisille että turvallisuudesta vastaaville viranomaisille, mutta tietoverkkojen ja sähköisen asioinnin lisääntymiseen sisältyy myös uhkia. Tietoverkot ovat alttiita erilaisille häiriöille ja rikoksille, mistä johtuen tietoturvallisuuden toteuttaminen onkin monella tapaa varsin haasteellinen kokonaisuus.

Tiedon ja erityisesti käsiteltävien henkilötietojen käytön rinnalla esitetään samanaikaisesti aina myös vaatimus viranomaisten tietojen käytön oikeudesta. Erityisen suuret henkilötietojen suojaamiseen ja käytön oikeutukseen liittyvät vaatimukset sisältyvät erilaisten henkilörekisterien käyttöön ja tarkasteluun.

Haluan kuitenkin korostaa, että kansalaisten tietosuoja ja turvallisuuden ylläpitämisen liittyvät haasteet ovat rinnakkaisia, eivät vastakkaisia. Ne ovat arvoja, jotka täydentävät toisiaan. Ne eivät saa kilpailla keskenään, saati vesittää toistensa merkitystä. Tietosuojaan ja tietojen turvalliseen käsittelyyn liittyvät ongelmakohdat on voitava ratkaista samanaikaisesti toistensa kanssa.

Poikkihallinnollinen tietotekninen visiomme on maailmanlaajuisesti varsin uniikki. Onnistumisen edellytyksenä ovat viranomaisten uudenlainen ajattelu ja tekniset innovaatiot. Tarvitsemme myös runsaasti uusia avauksia ja tiedon sekä sen arvon esiin nostamista.

Haluan kiittää seminaarin järjestäjätahoa osallistumisesta kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteuttamiseen. Strategian toteutuminen tarvitsee laajan sitoutumisen sekä runsaasti innovaatiivisuutta.

Hyvät seminaarin osanottajat, toivotan teille kaikille erittäin antoisaa seminaaria ja turvallista syksyä.

Kiitos.