Ministeri Holmlund: Ikääntyvien asumisen turvallisuutta parannettava
Yksin asuvien yli 64-vuotiaiden määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen Suomessa. Vuonna 2008 yli puolet yli 64-vuotiaista asui yksin. Kaupungeissa heidän määränsä on vielä korkeampi ollen esimerkiksi Helsingissä ja Turussa lähes 60 % ja Lahdessa lähes 58%.
- On erittäin tärkeää, että näiden yksin asuvien ikääntyneiden asumisen turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tulevaisuuteen on hyvä varautua hyvissä ajoin, ja näilläkin Seniorien Turvamessuilla voi tutustua tuleville senioreille rakennettaviin entistä turvallisempiin asuntoihin, totesi sisäasiainministeri Anne Holmlund avatessaanlauantaina 16.10. Seniorien Turvamessut Heinolassa.
Ikääntyminen on Holmlundin mukaan elämänvaihe, jossa palvelujen kokonaisvaltaisuus on entistä tärkeämpää. Palvelutuotanto perustuu tällä hetkellä eri toimijoiden tuottamiin palveluihin, joista palvelujen tarvitsija kokoaa itselleen sopivan kokonaisuuden. Jos ikääntyneen tarpeet eivät osu suoraan jonkin tietyn viranomaisen vastuulle, ne saattavat jäädä kokonaan huomioon ottamatta. Yhteiskunta on tullut aiempaa monimutkaisemmaksi ja tämän seurauksena tarvitaan entistä enemmän tietoa ja osaamista, jotta saa tarvitsemansa palvelut.
- Ikääntyvien asumisen turvallisuuden parantaminen edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Viranomaistoiminnan tulisi perustua ajatteluun, jossa jokainen ikääntyneen kotona käyvä viranomainen tarkastelee kokonaisvaltaisesti asumisen turvallisuutta ja tarpeen mukaan välittää tiedon puutteista sille viranomaiselle, jonka vastuulle asia kuuluu.
- Tämä tiedon edelleen välittäminen on helposti järjestettävissä. Valitettavasti käytännön tasolla on esteitä, jotka tulisi raivata. Yksi keskeisimmistä esteistä on tiedonvaihdon todelliset ja kuvitellut esteet eri viranomaisten välillä, Holmlund totesi.
Yksityisyyden suoja on tärkeä perusoikeus. Holmlundin mukaan on kuitenkin tilanteita, joissa yksityisyyden suoja ja sitä koskevista määräyksistä tehdyt tulkinnat lisäävät ihmisen riskiä joutua vaaralliseen tilanteeseen. Äärimmillään tiedonvaihdon esteet saattavat johtaa siihen, ettei ikäihminen ei saa välttämättä tarvitsemiaan palveluja.
Viranomaisten välisen yhteistyön ja tätä tukevan tiedonvaihdon kehittäminen ovat tärkeitä myös siksi, että ikääntyvien määrän kasvaessa heidän asioitaan hoitavien viranomaisten määrä ei kasva samassa suhteessa.
- Tämän johdosta tulee toimintatapoja uudistaa ja tiivistää yhteistyötä järjestöjen kanssa. Eri puolilla Suomea on jo käynnissä useita eri hankkeita, joissa viranomaistoimintaa järjestetään uudella tavalla. Esimerkkinä voidaan mainita Mikkeli, jossa on vuoden 2010 aikana toteutettu kokeilu kotihoidon ja ensihoidon yhteistyön organisoimiseksi. Kokeilu on alustavien tietojen mukaan tuottanut hyviä tuloksia. Ihmiset ovat saaneet tarvitsemiaan palveluja, kaupungille järjestely on ollut taloudellisesti edullinen ja pelastuslaitos on saanut uusia virkoja, Holmlund kertoi.
Lisätietoja: erityisavustaja Kristiina Kokko, 071 878 8206