Ministeri Risikko: Syrjäytymistä ehkäisevä Ankkuri-toiminta laajennetaan koko maahan
Sisäministeriö haluaa laajentaa syrjäytymisen ehkäisyyn suunnatun Ankkuri-toimintamallin koko maahan. Ankkuri-mallissa poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä työskentelevät yhdessä auttaakseen nuoria, jotka oireilevat rikoksilla. Vaikka malli on valtakunnallinen, Ankkuri-toiminta mukautuu kunkin alueen erityispiirteisiin.
Nuorten rikoksilla oireilun taustalla on usein muita syitä, kuten elämänhallintaan, mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä kysymyksiä. Ankkuri-toiminnan tavoitteena on varmistaa, ettei nuori ajaudu pysyvästi rikollisuuden pariin.
Ankkurissa viranomainen, monesti poliisi, tapaa nuoren, joka on jäänyt kiinni kielletystä toiminnasta. Moniammatillinen ryhmä käy nuoren kanssa tämän tilannetta läpi ja katsoo mikä palvelu auttaisi nuorta elämässä eteenpäin. Tärkeintä on tunnistaa kärjistyneen tilanteen taustalla olevat syyt, jotka voivat olla esimerkiksi väärään seuraan ajautuminen, harrastusten puute, henkiset ongelmat tai aikuisen tuen puuttuminen.
- Ankkuri-toiminta tarjoaa nuorelle uuden mahdollisuuden. Nuorta ei kohdella häirikkönä tai tulevana rikollisena, vaan ihmisenä, joka on vaikeuksissa, mutta jolla on mahdollisuus muuttaa elämäänsä, sisäministeri Paula Risikko kertoo.
Ongelmien ennalta estäminen on aina halvempaa kuin seurauksista vastaaminen
Ankkuri-toiminta on syrjäytymisen ehkäisyn ohella tapa torjua polarisaatiota ja ylisukupolvista syrjäytymistä. Tilastojen mukaan ongelmat kasaantuvat Suomessa pienelle osalle väestöä, ja näiden perheiden lapset ovat muita suuremmassa riskissä syrjäytyä ja joutua ongelmiin. Ankkuri voi olla näiden nuorten pelastusrengas, sillä he eivätkä heidän vanhempansa aina löydä palvelujen piiriin.
Malli tarjoaa nuorille tehokkaan väylän palvelujen pariin, vaikka he eivät osaisi itse hakea apua. Kyse on yhden luukun periaatteesta, jossa tarvittavat palvelut tuodaan nuoren luo.
Toimintamallin etuna on muun muassa se, että viranomaisilla on mahdollisuus nuorten suostumuksella jakaa tarvittavaa tietoa keskenään. Viime vuosien varrella toimintaan on tullut myös radikalisoitumista ehkäisevä ulottuvuus.
- Yhteiskunta, joka torjuu tehokkaasti syrjäytymistä, torjuu samalla väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä, jotka ovat uhka demokratialle ja sisäiselle turvallisuudelle, ministeri Risikko painottaa.
Ministeri Risikko osallistui Turussa sisäisen turvallisuuden strategian työpajaan
Sisäministeri Risikko avasi tänään sisäisen turvallisuuden strategian valmistelun työpajan Turussa. Työpajaan osallistuivat myös kansliapäällikkö Päivi Nerg ja osa sisäministeriön virkamiesjohtoa.
Työ on jatkoa viime toukokuussa valmistuneelle sisäisen turvallisuuden selonteolle. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia tulee olemaan tiekartta, jonka avulla pyritään siihen, että Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa.
Strategiavalmistelun alueelliseen työpajaan osallistui kuntien, maakuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Työpajassa painotettiin, ettei turvallisuus synny vain turvallisuusviranomaisten toiminnasta, vaan sen rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Strategian valmistelussa onkin mukana asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Strategian tarkoitus on ohjata koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi.
Sisäisen turvallisuuden strategiset linjaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä.
Lisätietoja:
erityisavustaja Juuso Rönnholm, 050 574 15 04, [email protected]