Miten rahankeräykset järjestetään tulevaisuudessa - kuulemistilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti eri vaihtoehdoista

Rahankeräyslain uudistuksen kuulemistilaisuus järjestettiin tiistaina 25.10. Arppeanumissa. Paikalle oli saapunut runsas joukko alan sidosryhmiä kertomaan mielipiteensä siitä, miten rahankeräykset tulisi tulevaisuudessa järjestää.

- Rahankeräyslainsäädäntö koskettaa monta tärkeää yhteiskunnan toimijaa, jotka tekevät ansiokasta työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, sanoi sisäministeri Paula Risikko tilaisuuden avauspuheessa.

- Kuka saa kerätä rahaa, mihin tarkoitukseen ja miten rahankeräyksiä valvotaan. Kuinka turvataan rahankeräysten luotettavuus, kysyi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg omassa puheenvuorossaan.

Lupamenettelystä luopuminen sai kannatusta

Suurin osa paikallaolijoista oli sitä mieltä, että lupamenettelystä pitäisi luopua ja siirtyä jonkinlaiseen ilmoitusmenettelyyn. Keskustelussa pohdittiin myös mallia, jossa lupa haettaisiin viranomaiselta vain ensimmäisen rahankeräyksen yhteydessä ja kun luvan on kerran saanut, jatkossa pelkkä ilmoitus keräyksen aloittamisesta riittäisi. Tämä sai kannatusta järjestöiltä, mutta pohdittiin myös ratkaisun toimivuutta uusien ja spontaanien kerääjien näkökulmasta. Esille nousi myös ajatus viranomaisvalvonnasta luopumisesta.

Nykyjärjestelmän joustamattomuudesta keskusteltiin ja oltiin yhtä mieltä siitä, että jos lupamenettelyssä pysytään, sitä tulisi keventää. Toisaalta todettiin, että rahankeräyslupa herättää luottamusta kansalaisissa eli jos siitä luovutaan, on tilalle saatava joku uusi järjestelmä (sertifikaatti tms) jolla voi viestittää kansalaisille, että kyseessä on laillinen keräys.

Yleishyödyllisyys käsitteenä haasteellinen

Kuulemistilaisuudessa erityinen huomio keskittyi myös rahankeräyksen yleishyödyllisyyden käsitteeseen ja sen määritelmään. Yleishyödyllisyyden säilyttäminen sai kannatusta järjestökentältä. Joitakin puheenvuoroja esitettiin myös yleishyödyllisyys edellytyksen poistamisen puolesta.

Vuoden 2014 rahankeräyslain osittaisuudistuksessa helpotettiin rahaa keräävien yhteisöjen asemaa siten, että rahankeräyslupa voidaan myöntää, vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä. Rahankeräyksellä hankitut varat tulee kuitenkin käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Kuulemistilaisuus on osa sisäministeriön elokuussa asettamaa esiselvityshanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa rahankeräystoiminnan nykytilaa ja kehittämiskohteita. Rahankeräystoimintaa halutaan sujuvoittaa, pitäen kuitenkin kiinni rahankeräyslain tavoitteesta estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä.

Tilaisuus striimattiin ja tallenne sekä PowerPoint -esitykset löytyvät täältä: http://videonet.fi/web/rahankerays/

Lisätietoja hankesivulta:
http://www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/rahankerays