Pohjoismaiset asiantuntijat vaihtoivat kokemuksia väkivaltaisen ekstremismin torjunnasta
Pohjoismaiset viranomaiset ja muut väkivaltaisen ekstremismin asiantuntijat kokoontuivat 18-19.10. seminaariin Helsingissä vaihtamaan kokemuksia väkivaltaisen ekstremismin torjunnasta. Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen on tyytyväinen seminaarin antiin.
- Yhtäläisyyksistä huolimatta jokaisella pohjoismaalla on omat erityispiirteensä. Siksi voimme oppia toisiltamme. Meillä on myös kaikilla käytännönläheinen lähestymistapa väkivaltaisen ekstremismin torjuntaan, Mankkinen toteaa.
Väkivaltaisen ekstremismin torjunnasta vastaavat pohjoismaiset ministerit kokoontuvat tammikuussa Helsingissä ja keskustelevat lokakuun seminaarin tuloksista.
Suomessa tehdään paljon ennalta ehkäisevää työtä
Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä voidaan parhaiten torjua ennalta ehkäisevällä työllä. Suomessa kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma hyväksyttiin keväällä 2016. Tavoitteena on varmistaa, että joka puolella maata on valmiudet ja pysyvät rakenteet ennaltaehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä.
Ennalta ehkäisyn keskiössä on poliisilaitosten yhteydessä tapahtuva moniammatillinen Ankkuritoiminta, jossa viranomaiset työskentelevät yhdessä radikalisoituneiden henkilöiden sekä radikalisoitumisvaarassa olevien nuorten ongelmien ratkaisemiseksi. Poliisien lisäksi mukana ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat ja nuorisotyöntekijät.
Myös valtakunnallinen RADINET-hanke on lähtenyt hyvin käyntiin. Siinä kehitetään järjestöpohjainen, valtakunnallinen Exit-toimintamalli radikalisoituneille henkilöille, jotka haluavat irtaantua väkivaltaisesta ääriajattelusta ja -toiminnasta. Malli on suunnattu henkilöille, jotka ovat radikalisoituneet tai vaarassa radikalisoitua siten, että se voisi johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Viranomaisille lisää voimavaroja puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan
Nykyisen yhdistyslain puitteissa tuomioistuin voi lakkauttaa yhdistyksen, jos sen toiminta on olennaisesti lakien tai hyvien tapojen vastaista. Sisä- ja oikeusministeriössä on käynnissä arviointi, jonka tavoitteena on lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla. Tällöin poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.
Lisäksi oikeusministeriössä on työn alla arviointi kokoontumislain mukaisen ilmoitusmenettelyn muuttamiseksi. Nykylain mukaan yleisistä kokoontumisista on ilmoitettava poliisille kuusi tuntia ennen tapahtumaa. Tämä aika ei aina anna poliisille riittävää mahdollisuutta varautua mielenosoitusten turvallisuudesta huolehtimiseen.
Hallitus linjasi syyskuussa, että viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan sekä vihapuherikosten tutkintaan. Tavoitteena on tehostaa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä, luoda toimintamalleja esitutkintaan ja syyttäjäyhteistyöhön. Näkyvällä poliisitoiminnalla myös sosiaalisessa mediassa lisätään kansalaisten turvallisuutta.
Väkivaltaisilla ääriliikkeillä tarkoitetaan tässä yhteydessä liikkeitä, joiden toimintaan sisältyy väkivaltaista ekstremismiä, vihapuhetta tai muuta toimintaa, joka on kielletty kansainvälisissä sopimuksissa, Suomen lainsäädännössä tai jota Suomessa yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan pidetään hyvien tapojen vastaisena.
Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, 0295 488 370, [email protected]