Sisäministeri Ohisalo osallistuu Euroopan komission kiintiöpakolaisfoorumiin – esillä Suomen hyvät käytännöt

Euroopan komissio järjestää perjantaina 9.7. videoyhteydellä korkean tason keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on kiintiöpakolaisten vastaanotto ja sen edistäminen. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo.

Euroopan komission tavoitteena on, että pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanotto vakiintuisi osaksi yhä useamman jäsenvaltion toimintaa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että ensi vuonna 1,47 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa.

Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen, ja toimintaa on pystytty jatkamaan myös koronapandemian aikana. Maailmalla pandemia on kuitenkin vähentänyt kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Suomea on pyydetty kertomaan tilaisuudessa omista hyväksi havaituista käytännöistään.

– Koronatilanteesta huolimatta olemme pystyneet nostamaan pakolaiskiintiötä hallitusohjelman mukaisesti. Tämä on todella tärkeää, sillä muuttoliikkeen perimmäiset syyt eivät suinkaan ole kadonneet koronan myötä: esimerkiksi konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ajavat edelleen ihmisiä pois asuinalueiltaan. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on tärkeässä roolissa, jotta Suomi tekee osansa maailman hädänalaisimpien ihmisten auttamiseksi, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

– Pandemialla on ollut myös valtavia sosioekonomisia vaikutuksia. Käytännössä yhä suurempi osa maailman pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa, sillä moni on menettänyt elinkeinonsa ja toimeentulonsa, hän jatkaa.

Suomi on valinnut kiintiöpakolaisia etähaastattelujen avulla

Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä. Tavallisesti Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset valitaan matkoilla, joille osallistuu Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi myös suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä. 

Pandemian aikana kiintiöpakolaisia on valittu etäyhteyksin toteutettavien haastattelujen perusteella. Valintoja on voitu tehdä myös UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.

– Valintamatkoja aletaan tehdä jälleen, kun tilanne sen sallii. Toivon kuitenkin Suomen kokemusten olevan myös muille maille rohkaiseva esimerkki siitä, että kiintiöpakolaisia voidaan vastaanottaa joustavasti ja vaihtoehtoisin toimintatavoin poikkeuksellisissakin oloissa, sanoo ministeri Ohisalo.

Suomessa on tänä vuonna tehty myös selvitys kiintiöpakolaisten yhteisölähtöisestä kotouttamisesta, jossa kullekin kiintiöpakolaiselle valittaisiin noin viiden hengen kummiryhmä. Toukokuun lopussa julkaistun selvityksen mukaan malli voisi täydentää viranomaisten kotouttavaa työtä ja ehkäistä syrjäytymistä. Euroopan komissio ja UNHCR rohkaisevat maita yhteisölähtöiseen kotouttamiseen.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on vaikuttava tapa auttaa 

Keskustelutilaisuuteen osallistuvat muun muassa komissaari Ylva Johansson sekä UNHCR:n pääjohtaja Filippo Grandi. EU-jäsenvaltioiden lisäksi edustettuina ovat myös Yhdysvallat ja Kanada, jotka ovat kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa keskeisiä maita.

Suomen maahanmuuttopolitiikassa kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeistä painopisteistä. Se on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen. Toiminta on myös konkreettinen tapa osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta suuria pakolaisyhteisöjä isännöiviä maita kohtaan.

Tänä vuonna Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista, mikä on Suomelle historiallisen korkea määrä. Yhdessä Euroopan komission kanssa myös Suomi pyrkii siihen, että toiminta saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Iikka Saunamäki, p. 0295 488 267, [email protected]
erityisavustaja Milja Henttonen, p. 050 599 3094, [email protected] (ministeri Ohisalon haastattelupyynnöt)