Työvoiman liikkuvuuden sääntely säilytettävä kansallisena
- Suomi pitää tärkeänä, että EU:n ulkopuolisista maista tulevan työvoimaa sääntely säilyy kansallisena sekä työvoiman määrän että rakenteen osalta, totesi sisäasiainministeri Kari Rajamäki EU:n oikeus- ja sisäasianneuvostossa 24. helmikuuta Brysselissä. Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäasiainministerit keskustelivat työperäisestä maahanmuutosta ja komission aloitteesta taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnasta.
Keskustelun pohjana oli komission aiheesta laatima vihreä kirja, jonka myötä komissio haluaa uudelleen käynnistää keskustelun työperusteisen maahanmuuton EU-sääntelystä. Komission myös katsoo, että asiasta tarvitaan nykyistä yhtenäisempää sääntelyä. Perusteina ovat muun muassa väestön ikääntymiskehitys ja EU:n kilpailukyvyn parantaminen.
- Elinkeinoelämän globaalistumisesta huolimatta työmarkkinoiden rakenne ja työvoiman tarpeet säilyvät myös tulevaisuudessa kansallisina ja paikallisina. Joustavaa kansallista sääntelyä edellyttää myös Suomen maantieteellinen sijainti osin sivussa kansainvälisistä työvoimavirroista. Suomi voi kuitenkin hyväksyä jonkinasteiset yhteiset puitteet, kunhan niihin sisältyy riittävästi joustoa eikä kansallisen päätösvallan käyttö esty, totesi ministeri Rajamäki.
Ministeri Rajamäki toi myös esille, ettei yksittäisten jäsenvaltioiden pitäisi tehdä tärkeitä maahanmuuttopoliittisia päätöksiä ilman EU:n yhteistä arviota näiden vaikutuksista koko EU-alueen työvoiman tarjontaan.
EU:n uusi viisumitietojärjestelmä toteutettava määräajassa
Oikeus- ja sisäasianneuvosto keskusteli päätelmistä, joissa pyydetään komissiota aikaistamaan viisumeihin tulevien biometristen tunnisteiden tallentamista EU:n yleiseen viisumitietojärjestelmään (VIS-järjestelmä). Biometriset tunnisteet, joita ovat alkuvaiheessa kasvokuva ja myöhemmin sormenjälki, oli alun perin tarkoitus sisällyttää viisumeihin tuleviin siruihin. Vaihtoehto on osoittautunut kuitenkin teknisesti hankalaksi toteuttaa.
Ministeri Rajamäen mukaan biometristen tunnisteiden tallentaminen viisumitietojärjestelmään on Suomen kannan mukainen, eikä esimerkiksi rinnakkaisia ratkaisuja tarvita jo kustannusten vuoksi. - Ratkaisun etuna on, ettei esimerkiksi rajanylityspaikoilla tarvita kallista lisäinfrastruktuuria. Tunnisteiden sisällyttäminen itse VIS-järjestelmään ei saa kuitenkaan viivästyttää tietojärjestelmän käyttöönottoa, sanoi Rajamäki.
- Oleskelulupien osalta Suomi ei kuitenkaan vastusta rinnakkaiseen vaihtoehtoon siirtymistä, jolloin biometriset tunnisteet sisällytettäisiin erilliseen korttiin.
- Biometristen tunnisteiden käyttöönotolla on merkittävä EU:n sisäistä turvallisuutta parantava vaikutus, kuten Eurooppa-neuvostokin on terrorismia koskevassa julistuksessa todennut. Suomen osalta sisäasiainministeriö on aloittamassa selvitystyön sormenjäljen käyttämisestä biometrisena tunnisteena matkustusasiakirjoissa.
- Tarkoituksena on valmistella lainsäädännön muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi sormenjälkien rekisteröimiseen ja käyttämiseen biometrisena tunnisteena, totesi ministeri Rajamäki.
Viisumitietojärjestelmästä keskusteltiin myös oikeus- ja sisäasian sekakomiteassa. Keskustelun aiheena oli poliisin sekä muiden turvallisuusviranomaisten oikeus saada tietoa VIS-järjestelmästä.
Ministeri Rajamäen mukaan Suomi pitää turvallisuusasioita tärkeinä, mutta ensin on selvitettävä asianmukaisesti muun muassa tietosuoja- ja muut oikeudelliset kysymykset sekä ehdotuksen vaatimista järjestelyistä aiheutuvat lisäkulut. Viisumijärjestelmän toteuttamisaikataulu ei saa viivästyä tämän johdosta.
VIS-järjestelmä parantaa viisumihakemusten käsittelyä koskevaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Järjestelmä auttaa myös viranomaisia varmentamaan viisumin käyttäjän henkilötiedot. Lisäksi järjestelmän käyttöönotolla pyritään estetämään ns. visa shopping -ilmiötä eli mahdollisimman edullisen viisumikohtelun etsimistä.
Lisätietoja: valtiosihteeri Kari Salmi, (09) 160 42802, lainsäädäntöneuvos Laura Yli-Vakkuri (09) 160 44651, erityisasiantuntija Kalle Kekomäki, +32 476 5 99913 (poliisiasiat), erityisasiantuntija Lauri Hollmén, +32 475 953038 (maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat) ja rajavalvonta-asiantuntija Markku Hassinen, +32 478 88 7463 (rajavalvonta-asiat)