Uusi ulkomaalaislaki astui voimaan 1.5.2004
Uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan 1.5.2004. Uudella lailla edistetään hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa sekä hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua. Ulkomaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lailla entistä tarkemmin.
Uusi laki sisältää säännöksiä menettelyistä, jotka aiemmin ovat olleet hallintokäytännön varassa. Vanhasta ulkomaalaislaista puuttuivat muun muassa yksityiskohtaiset säännökset jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan myöntämisestä. Uudessa ulkomaalaislaissa maahantulon edellytykset säilyvät ennallaan. Lakiin sisältyvät myös viisumeja koskevat Schengenin säännöstön keskeiset säännökset.
Suomen kansalaisen perheenjäsen voi hakea oleskelulupaa Suomessa
Uuden lain mukaan Suomen kansalaisen perheenjäsen ja tämän lapset voivat tulla Suomeen hakemaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan myöntää paikallispoliisi. Aikaisemmin oleskelulupaa on pitänyt hakea ja hakemuksen käsittelyä odottaa ulkomailla. Oleskelulupahakemuksen voi edelleen jättää myös Suomen edustustoon ulkomailla ja odottaa hakemuksen käsittelyä siellä.
Suomen kansalaisen perheenjäsenen on maahan pääsemiseksi haettava viisumi Suomen edustustosta, jos hän on sellaisen valtion kansalainen, jonka maahantulo edellyttää viisumia.
Oleskeluaika pysyvän oleskeluluvan saamiseksi nousee
Uusi ulkomaalaislaki edellyttää, että ulkomaalainen oleskelee Suomessa jatkuvaluonteisesti neljä vuotta ennen kuin hän voi saada pysyvän oleske-luluvan. Aikaisemmin pysyvän oleskeluluvan on voinut saada kahden vuoden oleskelun jälkeen. Suomessa käytössä ollut kahden vuoden määräaika on ollut kansainvälisesti katsottuna lyhyt. Muissa unionin jäsenvaltioissa se on pääsääntöisesti selvästi pidempi. Unionin direktiiveissä asumisaikaedellytys on viisi vuotta. Ulkomaalaislain mukaan odotusaika niin unionin kansalaisilla kuin kolmansien maiden kansalaisilla on neljä vuotta eli direktiivejä lyhyempi.
Laki sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan korotettu asumisaikavaatimus ei koske sellaista ulkomaalaista, jonka jatkuvaluonteinen oleskelu on alkanut ennen uuden lain voimaantuloa.
Toimivallan siirtoja viranomaisten välillä
Uudella ulkomaalaislailla muutetaan eräitä viranomaisten välisiä toimivaltasuhteita. Ulkomaalaisvirasto myöntää oleskeluluvan kaikille ulkomailla oleville ulkomaalaisille Suomen ulkomaan edustustojen sijasta. Edustustot tekevät jatkossa ainoastaan viisumipäätöksiä.
Toimivalta Suomen kansalaisen perheenjäsenen ja tämän lasten oleskeluluvan myöntämiseen siirtyy Ulkomaalaisvirastolta paikallispoliisille. Paikallispoliisi myöntää edelleen jatkoluvat ja pysyvät oleskeluluvat.
Työlupajärjestelmän perusrakenteet muuttuivat
Suomeen työn vuoksi tulevalta ulkomaalaiselta edellytetään jatkossa työ- ja oleskeluluvan sijasta vain yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. Työvoimatoimisto harkitsee ensin luvan myöntämiseen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset. Tämän jälkeen Ulkomaalaisvirasto myöntää luvan, jollei sen myöntämiselle ole yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä esteitä. Työnteko on rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa.
Euroopan unioniin liittyy 1.5.2004 kymmenen uutta jäsenmaata. Uuden ulkomaalaislain lisäksi vapunpäivänä tuli voimaan myös ns. siirtymäaikalaki. Kaksi vuotta voimassa olevalla siirtymäaikalailla rajoitetaan EU:n uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden pääsyä Suomen työmarkkinoille. (ks. erillinen työministeriön tiedote)
Unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelu
Säännökset unionin kansalaisen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesta liikkumisvapaudesta ovat ulkomaalaislaissa olleet niukat. Uusi ulkomaalaislaki sisältää säännökset Euroopan unionin kansalaisen maahantulosta, oleskelusta ja maasta poistamisesta. Unionin kansalaisiin rinnastetaan Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset.
Unionin kansalainen voi oleskella jäsenvaltiossa kolme kuukautta, kun hän kykenee esittämään henkilötodistuksen tai passin. Pidempi oleskelu edellyttää, että unionin kansalainen rekisteröi paikallispoliisissa oleskeluoikeutensa, joka merkitään ulkomaalaisrekisteriin. Unionin kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei itse ole unionin kansalainen, myönnetään oleskelulupakortti.
Unionin kansalaisen liikkumisoikeutta koskevien yhteisön säännösten mukaan liikkumisvapauden käyttö jäsenvaltion alueella ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion julkiselle taloudelle. Tätä varten oleskeluoikeuden rekisteröimisen edellytyksenä on, että unionin kansalainen harjoittaa taloudellista toimintaa tai hänellä on itselleen sekä perheenjäsenilleen ja omaisilleen riittävät varat ja tarvittaessa sairausvakuutus, joka kattaa kaikki riskit vastaanottavassa jäsenvaltiossa.
Unionin kansalainen ja hänen perheenjäsenensä voi saada pysyvän oleskelulupakortin asuttuaan Suomessa neljä vuotta. Siihen saakka asianomaisen tulee täyttää edellytykset, joiden perusteella oleskeluoikeus on rekisteröity tai oleskelulupakortti on myönnetty.
Turvapaikkamenettelyt säilyivät ennallaan
Vuonna 2000 voimaan tulleet ulkomaalaislain säännökset turvapaikkamenettelyistä säilyivät uudessa laissa pääosin ennallaan. Säännösten rakennetta on selkeytetty muun muassa siten, että yhdestä pykälästä käy ilmi, missä tilanteissa voidaan käyttää nopeutettua menettelyä. Turvapaikkamenettelyjä nopeuttanut lainmuutos vuonna 2000 vähensi selvästi perusteettomien hakemusten määrää Suomessa.
Turvapaikkapuhuttelun tekeminen siirtyy lähes kokonaan paikallispoliisilta Ulkomaalaisvirastolle. Poliisi tai rajavartiolaitos suorittaa edelleen matkareitin, henkilöllisyyden ja lähiomaisten henkilöllisyyden tutkimisen, kun taas Ulkomaalaisvirasto tekee varsinaisen turvapaikkapuhuttelun. Turvapaikkapuhuttelussa selvitetään perusteet, jotka hakija esittää häneen kohdistuvasta vainosta tai muista ihmisoikeusloukkauksista.
Uudessa ulkomaalaislaissa on kokonaan uudet säännökset kiintiöpakolaisten ottamisesta. Laissa säädetään edellytyksistä, menettelyistä ja toimivaltasäännöksistä yksittäisiä asioita koskevassa hallintomenettelyssä ja toisaalta poliittisen tason päätöksenteossa, kun päätetään mistä maasta ja minkälaisia pakolaisia otetaan. Vallitsevat hallintokäytännöt säilyivät kuitenkin ennallaan. Ulkomaalaisen oikeusturva paranee
Ulkomaalaislain muutoksenhakujärjestelmä säilyi pääosin ennallaan. Uudella lailla selkeytettiin muutoksenhakua koskevia säännöksiä ja parannettiin entisestään ulkomaalaisten oikeusturvaa.
Valitusaika on jatkossa kaikissa asioissa hallintolainkäyttölain mukainen 30 päivää. Valitusaika poliisin ja passintarkastusviranomaisen päätöksiin oli aiemmin 14 päivää.
Muutoksenhakuoikeus laajenee koskemaan lähes kaikkia oleskelulupapäätöksiä. Oleskelulupapäätöksestä voi valittaa myös ulkomailta, kun Ulkomaalaisvirasto myöntää ensimmäiset oleskeluluvat ulkomailla oleville henkilöille edustustojen sijasta. Aiemmin edustustojen oleskelulupapäätöksistä ei ole voinut valittaa.
Myös työnantaja saa valitusoikeuden työntekijän oleskelulupapäätökseen siltä osin kuin kysymys on työvoimatoimiston tekemästä harkinnasta. Valitusoikeus on työnantajalla, jonka etua päätös yksittäisen työntekijän oleskeluluvasta koskee.
Jatkomuutoksenhakumahdollisuutta laajennettiin entisestä valituskiellosta yhtenäiseen valituslupajärjestelmään. Kaikissa asioissa voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lupa voidaan myöntää, jos se on tärkeää oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tai muusta painavasta syystä.
Ulkomaalaisvirasto saa valitusoikeuden hallinto-oikeuden päätökseen, jolla Ulkomaalaisviraston päätös on kumottu tai sitä on muutettu. Valittaminen edellyttää, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Sääntelyn tavoitteena on oikeuskäytännön yhtenäisyys. Oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi käytetään kuitenkin ensisijaisesti ennen muita menettelyjä viraston muutoksenhaun ollessa poikkeuksellinen menettely.
Liikenteenharjoittajille seuraamusmaksu
Ulkomaalaislaissa on uusi luku liikenteenharjoittajan velvollisuuksista ja seuraamusmaksusta. Luku sisältää säännökset liikenteenharjoittajalle asetettavasta takaisinkuljetusvastuusta ja liikenteenharjoittajalle määrättävistä rahallisista seuraamuksista. Alkaessaan soveltaa Schengenin säännöstöä Suomi sitoutui ottamaan käyttöön Schengenin yleissopimuksen 26 artiklan mukaisesti säännökset liikenteenharjoittajan takaisinkuljetusvelvollisuudesta ja liikenteenharjoittajaan kohdistettavista seuraamuksista. Liikenteenharjoittajan vastuudirektiivillä velvoitteiden sisältöä on täsmennetty. Suomi on muodollisesti täyttänyt asetetut velvoitteet, mutta käytännössä liikenteenharjoittajaan ei ole kohdistettu rahallisia seuraamuksia.
Uusi ulkomaalaislaki sisältää EU-säännösten mukaisesti liikenteenharjoittajille määrättävän seuraamusmaksun silloin, kun liikenteenharjoittajat eivät noudata velvollisuuttaan tarkastaa kuljetettavien matkustusasiakirjoja. Liikenteenharjoittajan on varmistettava, että sen Suomeen ilma-, maa-, rauta- tai vesiteitse Schengen-alueen ulkopuolelta kuljettamalla ulkomaalaisella, joka ei ole unionin kansalainen tai häneen rinnastettava, on maahantuloon vaadittava matkustusasiakirja sekä vaadittava viisumi tai oleskelulupa. Tarkastusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä 3 000 euron seuraamusmaksu kuljetettua henkilöä kohden.
Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määrää rajatarkastuksen yhteydessä sen rajavartioston tai merivartioston komentaja, apulaiskomentaja taikka raja- tai meritoimiston päällikkö, jonka toimialueella rikkomus on havaittu. Jos rajatarkastusviranomaisena on toiminut poliisi, liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määrää kihlakunnan poliisilaitoksen päällystöön kuuluva virkamies. Jos rajatarkastusviranomaisena on toiminut tulliviranomainen, liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määrää tullipiirin päällikkö tai tullipiirin valvontayksikön päällikkö.
Ulkomaalaislain toimivuutta seurataan
Vastauksessaan hallituksen esitykseen eduskunta edellytti, että ulkomaalaislain toimivuutta ja soveltamista seurataan tarkkaan ja että tarvittaessa nopeasti annetaan eduskunnalle tarvittavat muutosehdotukset. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää lapsen asemaan ja etuun liittyviin kysymyksiin, ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaan ja ulkomaalaisasioiden käsittelyn nopeuttamiseen kokonaisuudessaan.
Sisäasiainministeriö on asettanut hankkeen selvittämään Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Hanke keskittyy selvittämään tarvitaanko muita kuin jo uuteen lakiin kirjattuja uudistuksia helpottamaan opintojensa jälkeen Suomeen jäävien opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä työelämään. Lisäksi selvitetään tarvetta lieventää tai mahdollisesti kokonaan poistaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opintojen aikaista työnteko-oikeutta koskevat rajoitukset.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, (09) 160 43985