Päästökompensaation ja rahankeräyslain välistä suhdetta arvioidaan
Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen, jonka tavoitteena on arvioida päästökompensaatiotoiminnan suhdetta rahankeräyslakiin. Arvion perusteella tehdään tarvittavat muutokset rahankeräyslakiin, jotta vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta olisi mahdollista.
- Koronakriisinkin keskellä ilmastonmuutos etenee. On Suomen hallituksen ilmastotavoitteen kannalta tärkeää, että sisäministeriö arvioi päästökompensaatiotoiminnan suhdetta rahankeräyslakiin. Päästökompensointi on tärkeä osa ilmastotyötä ja meidän on tehtävä kompensointi ihmisille ja yrityksille mahdollisimman helpoksi, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.
Hankkeen tehtävänä on laatia taustaselvitys, johon sisällytetään kuvaus nykytilasta ja sen arviointi, ehdotukset rahankeräyslain muutoksiksi sekä arvio lainsäädäntömuutosten vaikutuksista. Vaikutusarvioinnissa tulee erityisesti ottaa huomioon, mitä vaikutuksia lainsäädäntömuutoksilla on kansalaisyhteiskunnan varainhankintaan ja rahankeräyslain tavoitteeseen keräyksiin mahdollisesti liittyvien väärinkäytösten estämisestä. Lisäksi hankkeen tehtävänä on laatia ehdotus hallituksen esitykseksi taustaselvitystä hyödyntäen.
Ilmastonsuojelutyöhön liittyvä varainhankinta herättänyt paljon kysymyksiä
Poliisihallitus vastaa rahankeräyslain noudattamisen valvonnasta ja rahankeräysten järjestämisen ohjauksesta. Poliisihallitus on saanut useilta yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä kysymyksiä muun muassa rahankeräyslain soveltumisesta ilmastonmuutoksen torjumisen rahoittamiseksi tehtäviin varainhankintakampanjoihin.
Poliisihallitukselle on esitetty kysymyksiä myös varainhankintamalleista, joissa yleisölle tarjotaan mahdollisuutta kompensoida ilmastopäästönsä vapaaehtoisella rahasuorituksella esimerkiksi kulutushyödykkeen oston yhteydessä. Kysymyksistä on selvästi käynyt ilmi, että myös ilmastonsuojelutyön rahoittamisessa voidaan hyödyntää monenlaisia toisistaan poikkeavia varainhankintamalleja.
Uuden rahankeräyslain tavoitteena rahankeräysten sujuvoittaminen
Uusi rahankeräyslaki tuli voimaan 1.3.2020. Rahankeräyslain kokonaisuudistuksen tavoitteena oli rahankeräysten sujuvoittaminen, kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen sekä rahankeräykseen mahdollisesti liittyvän rikollisen toiminnan estäminen.
Rahankeräyslaissa säädetään rahankeräysten järjestämisestä ja niiden asianmukaisuuden valvonnasta. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä.
Rahankeräysluvan myöntämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti rahankeräyksen järjestäjän toiminnan tarkoituksen sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Yritykselle ei voida myöntää rahankeräyslupaa. Pienkeräyksen järjestäjältä ei edellytetä sen toiminnan tarkoituksen yleishyödyllisyyttä. Pienkeräyksen voi järjestää muuhunkin kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, ei kuitenkaan elinkeinotoiminnan tukemiseen tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen.
Hankkeessa kuullaan laajasti tehtävän kannalta keskeisiä tahoja
Hankkeen vastuuvalmistelijana toimii erityisasiantuntija Anna Kivimäki. Hankkeen sisäministeriön ulkopuolisena asiantuntijana toimii oikeustieteen maisteri Sini Lahdenperä, joka vastaa taustaselvityksen laatimisesta. Taustaselvitys tehdään sisäministeriön johdolla ja ohjauksessa. Taustaselvitystyötä ohjaa sisäministeriön edustajista koostuva ohjausryhmä. Lisäksi hankkeeseen tullaan perustamaan asiantuntijaverkosto, jossa ovat edustettuina hankkeen tavoitteen ja tehtävän kannalta keskeiset ministeriöiden, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritystoiminnan edustajat. Hankkeessa voidaan verkoston ohella kuulla eri sidosryhmiä ja järjestää myös keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia.
Hankkeen toimikausi päättyy 31.12.2020.
Lisätietoja:
osastopäällikkö Tero Kurenmaa, p. 0295 488 340, [email protected]
ministeri Ohisalon erityisavustaja Jarno Lappalainen, p. 040 053 6973 (ministerin haastattelupyynnöt), [email protected]