Tehokas ulkorajavalvonta on Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden edellytys

Viimeisen kolmen vuoden aikana EU on sopinut useista ulkorajavalvontaa vahvistavista toimenpiteistä. Suomi tukee toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tehokas ulkorajavalvonta ja samalla turvata vapaa liikkuvuus.

Eurooppalainen raja- ja merivartiosto

EU:n viimeaikaisista toimenpiteistä merkittävin on uusi, vuonna 2018 annettu asetusehdotus Eurooppalaisen raja- ja merivartioston (EBCG) kehittämisestä. Euroopan raja- ja merivartioviraston eli Frontexin operatiivista toimintakykyä vahvistetaan luomalla jopa 10 000 hengen pysyvä joukko. Osallistuminen viraston toimintaan on jäsenvaltioille entistä sitovampaa ja velvoittavampaa. Uutta on toimivallan antaminen myös Frontexin virkamiehille: tulevaisuudessa jäsenvaltioiden rajavartijoiden lisäksi on eurooppalaisia rajavartijoita.

Eurooppalaisen raja- ja merivartiostoasetuksen neuvottelut on saatu päätökseen, ja asetus tullee voimaan loppuvuodesta 2019. Asteittain kasvavan pysyvän joukon on tarkoitus olla toiminnassa vuodesta 2021 alkaen, mikä vaatii paljon työtä. Suomi tukee puheenjohtajakaudellaan asetuksen toimeenpanoa. On tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot osallistuvat täydellä teholla asetuksen toimeenpanoon – kuitenkin niin, ettei se heikennä tehokasta kansallista rajavalvontaa.

Yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen

EU:n tasolla on käynnissä myös useita tietojärjestelmähankkeita. Suomen puheenjohtajakauden aikana tuetaan muun muassa rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpanoa. Suomi valmistautuu käymään neuvoston puolesta parlamentin ja komission kanssa kolmikantaiset neuvottelut, jotta ETIAS-järjestelmän toimeenpanemiseksi tehtävät tietojärjestelmäasetusmuutokset saadaan valmiiksi.

Suomen puheenjohtajakaudella tuetaan myös tietojärjestelmien yhteentoimivuus -asetuksen (interoperability) toimeenpanoa. Rajatarkastuksiin liittyvien tietojärjestelmien käyttöönotto edellyttää merkittävää panostusta sekä jäsenvaltioilta että unionin virastoilta. Tavoitteena on, että järjestelmät voidaan ottaa käyttöön kaikkialla EU:ssa yhtä aikaa. Järjestelmien kehittämisessä pyritään huomioimaan tasapaino turvallisuuden ja rajanylitysten sujuvuuden välillä.

Rajavalvonnan tason täytettävä yhdessä sovitut vaatimukset

Euroopan unionissa seurataan, että rajavalvonnan taso täyttää yhdessä sovitut vaatimukset ja että mahdolliset puutteet korjataan yhdessä. Suomi pyrkii vahvistamaan unionin rajaturvallisuuteen liittyviä laadunvalvontamekanismeja, kuten Schengenin arviointimekanismia ja haavoittuvuusarviomekanismia.

Lisäksi Suomen puheenjohtajuuden aikana kehitetään yhdennetyn rajaturvallisuuden strategista ulottuvuutta. Tavoitteena on, että kaikki jäsenvaltiot kehittävät ja toimeenpanevat strategiat, jotka varmistavat yhtenevät ja yhdessä sovitut eurooppalaiset toimenpiteet.

Lisätietoja:
Rajaturvallisuusasiantuntija, EU-koordinaattori Jesse Seppälä, sisäministeriö, p. +358 295 421141, [email protected]