Kotikuntaratkaisun oikeudellisen luonteen mahdollinen muuttaminen

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on tehdä edellä mainitussa Eduskunnan hyväksymässä lausumassa edellytetty selvitys kotikuntamerkinnän oikeusvaikutuksista sekä valmistella selvityksen lopputulosten perusteella tarvittavat toimenpiteet vallitsevan oikeustilan selkiyttämiseksi sekä kansalaisten oikeusvarmuuden ja -turvan edistämiseksi.

Lähtökohdat

Kotikuntalain 9 §:ssä säädetään väestötietojärjestelmään tehtävästä kotikuntamerkinnästä. Lain esitöiden (HE 104/1993) ko. pykälää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan kotikuntamerkinnästä mm. seuraavaa: ”Kotikuntamerkintä ei sinänsä ole valituskelpoinen hallintopäätös, vaan toteava hallintotoimi, joka toteutuu rekisterimerkinnän tekemisellä. Välillisesti merkinnällä on kuitenkin oikeutta luova vaikutus, sillä väestötietojärjestelmään merkityillä tiedoilla katsotaan olevan niin sanottu julkinen luotettavuus. Virheellinen kotikuntamerkintä voidaan lakiehdotuksen 16 ja 17 §:n perusteella korjata. Korjausta koskevaan ratkaisuun on lakiehdotuksen 18 §:n mukaan eräissä tapauksissa mahdollista hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen”. Virheen korjausta koskevan menettelyn voi panna vireille maistraatti tai se henkilö, jota merkintä koskee. Muutoksenhakuoikeus korjausta koskevassa asiassa on kuitenkin vain asianomaisella henkilöllä itsellään.

Kotikuntalaki on yleislaki, jota sovelletaan lain 1 §:n 3 momentin mukaan väestökirjanpidon lisäksi myös muussa viranomaistoiminnassa silloin, kun henkilön kotikunnalla ja asuinpaikalla on vaikutusta ao. viranomaisen ratkaisuun. Lain esitöiden ko. säännöstä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: ”Kotikuntalaki ei aiheuta muutosta vallitsevaan oikeustilaan, jonka mukaan väestökirjaviranomaisten tekemät ratkaisut henkilön kotipaikasta eivät oikeudellisesti sido muiden hallinnonalojen viranomaisia. Henkilön kotikunta on siis edelleenkin mahdollista ratkaista kullakin hallinnonalalla itsenäisesti, mutta soveltaen kuitenkin kotikuntalakia. Väestökirjaviranomaisten tekemillä kotikuntamerkinnöillä on kuitenkin huomattava tosiasiallinen ohjaava vaikutus muiden hallinnonalojen viranomaisten toimintaan. Tähän vaikuttaa mm. väestötietojärjestelmään talletettuihin tietoihin liittyvä julkinen luotettavuus.”

Kotikuntamerkintää edeltäneen kotipaikkapäätöksen oikeudellista luonnetta on käsitelty Kotipaikkapäätösten muutoksenhakujärjestelmien yhtenäistämistoimikunnan mietinnössä (Komiteanmietintö 1986:14). Toimikunta katsoi, että silloisen rekisteritoimiston (nykyisin maistraatti) päätöksellä tai sitä koskevan valituksen johdosta annetulla hallintotuomio-istuimen päätöksellä ratkaistua kotipaikkaa ei ole mahdollista säätää sitovaksi muilla hallinnonaloilla. Toimikunnan tekemien ehdotusten johdosta luovuttiin vuonna 1989 vuosittaisesta henkikirjoituksesta ja kunnan muutoksenhakuoikeudesta henkikirjoituspäätökseen (laki 1028/1989).

Asumisperusteista sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä on loppuraportissaan (STM:n työryhmämuistioita 2003:22) katsonut mm., että asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia (1573/1993) ja kotikuntalakia soveltavien viranomaisten itsenäinen päätöksenteko-oikeus on perusteltu. Päätösten yhdenmukaistamisella tosin saatettaisiin selkeyttää tilannetta asiakkaan kannalta. Esiintyneitä ongelmia tulisi työryhmän mielestä kuitenkin pyrkiä ratkaisemaan esim. lainsäädäntöä muuttamalla ja yhdenmukaistamalla sekä muilla keinoin (viranomaisten välinen yhteistyö, viranomaiskoulutus jne.).

Eduskunta on käsitellessään kotikuntalain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä (HE 67/2004 vp) hyväksynyt seuraavan lausuman: ”Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän eri näkökohdat huomioon ottaen, onko voimassa olevaa kotikuntalain sääntelyä täydennettävä siten, että maistraatin tekemä ratkaisu henkilön kotikunnasta muodostuu selkeästi eri tahoja sitovaksi valituskelpoiseksi hallintopäätökseksi”.

Jos edellä mainitussa kotikuntatyöryhmän loppuraportissa (SM:n julkaisuja 24/2005) ehdotettua kotikuntalain muutoksen valmistelua ei ole aloitettu vuoden 2006 puoliväliin mennessä, voidaan mahdollisten säännösehdotusten yhdistämistä koskeva asia ottaa Hallinnon ja aluekehityksen johtoryhmän uuteen käsittelyyn.