Hoppa till innehåll
Media

Vastaanottolain muutos selkeyttää vastuita laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 16.12.2021 15.32
Tiedote 167/2021

Vastaanottolakia muutetaan niin, että Maahanmuuttovirastolle keskitetään vastuu valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Tasavallan presidentti vahvisti lain torstaina 16.12. Laki tulee voimaan 1.1.2022.

Lakimuutos parantaa varautumista suuriin maahantulijamääriin ja selkeyttää viranomaisten työnjakoa. Kokonaisvastuu valmiussuunnittelusta ja varautumistoimista siirtyy Maahanmuuttovirastolle, jolla on laajamittaisen maahantulon tilanteessa operatiivinen johtovastuu ja myös vahvin osaaminen vastaanottopalveluiden järjestämisestä.

Aiemmin ELY-keskukset ovat ylläpitäneet alueellisia yhteistyöryhmiä, joissa on ollut jäseninä viranomaisten lisäksi kuntia, järjestöjä ja seurakuntia. Vastaanoton valmiussuunnittelun jakautuminen usealle toimijalle on kuitenkin koettu hankalaksi. Vastuu alueellisesta yhteistyöstä siirtyy muutoksen myötä Maahanmuuttovirastolle.

Vastaanottolaista poistetaan kirjaus kuntien velvollisuudesta perustaa järjestely- ja vastaanottokeskuksia, koska kunnilla on perustuslain mukaan laaja itsehallinto.

Valmisteilla myös muita varautumista tukevia lakimuutoksia

Sisäministeriön vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa valmistellaan myös muita lakimuutoksia, jotka tukisivat varautumista laajamittaiseen maahantuloon. Niitä koskevat esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.

Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä muutettaisiin niin, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää ohjaus- ja valvontatehtäviin tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä. Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) tukeen turvautumisesta. Maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutettaisiin niin, että Maahanmuuttovirasto saisi luovuttaa tukiryhmän jäsenelle välttämättömät tiedot.

Marraskuussa 2021 sisäministeriö käynnisti myös hankkeen arvioimaan lainsäädäntöä, jolla varaudutaan muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen. Hankkeessa arvioidaan sekä voimassa olevan lainsäädännön keinoja, joilla tällaiseen hybridivaikuttamiseen voidaan varautua ja vastata, että mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita sisäministeriön hallinnonalalla. Hankkeen toimikausi päättyy tammikuussa 2022.

Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on jätetty vähän

Laajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä ja kapasiteettia on edelleen laajennettava, koska maahantulijoita saapuu jatkuvasti lisää. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.

Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vuoden 2015 kaltaista tilannetta, eivätkä esimerkiksi Valko-Venäjän toimet ole heijastuneet Suomen ulkorajoille. Vuodesta 2018 alkaen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015. Tänä vuonna jätettyjen uusien turvapaikkahakemusten määrä on edelleen alhainen, eikä se ole palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Muuttoliikkeen määrien vaihtelua eri reiteillä seurataan tarkasti. Suomi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä kansallisesti että osana EU:ta.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Mari Helenius, p. 0295 488 214, [email protected] (vastaanottolain muutos, hanke muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi)
lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, p. 0295 488 215, [email protected] (muu lainsäädännön kehittäminen laajamittaiseen maahantuloon varautumiseksi)