Talousarvioesityksen määrärahat eivät korjaa vuosien saatossa kasvanutta vajetta

Vuoden 2022 talousarvioesityksessä sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä noin 1,566 miljardia euroa. Poliisitoimen osuus tästä on 856 miljoonaa, Rajavartiolaitoksen noin 280 miljoonaa, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 87 miljoonaa ja maahanmuuton 160 miljoonaa.

Talousarvioesityksen mukaisesti sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso laskee 10 miljoonaa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suojelupoliisin ja Maahanmuuttoviraston määrärahat vähenevät aikaisempien kehyspäätösten seurauksena, mutta muille virastoille esitetään enemmän rahaa kuin tälle vuodelle. Kokonaisuus kääntyy negatiiviseksi lähinnä vastaanoton momenteille esitettävien, yhteensä 39 miljoonan teknisluonteisten vähennysten seurauksena. Ne perustuvat turvapaikanhakijoiden määrän laskuun ja siitä aiheutuvan määrärahatarpeen pienenemiseen.

Sisäministeriön hallinnonalan taloudellinen tilanne on erittäin haasteellinen. Hallinnonalan rahoitusvaje on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Nykyinen hallitus on tehnyt useita lisäyksiä, joiden taso ei kuitenkaan riitä korjaamaan vuosien saatossa kertynyttä korjausvelkaa. On selvää, ettei tilannetta saada kuntoon kerralla ja nopeassa aikataulussa. 

Poliisin rahoitusta on lisätty tällä hallituskaudella

Poliisin toimintamenoihin esitetään lähes 808 miljoonaa euroa. Lisäystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon on noin 8,6 miljoonaa euroa.

Poliisilla on vuonna 2022 hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti poliisien henkilötyövuosimäärän (HTV) nostoon 7 500 HTV:n tasolle 10 miljoonaa euroa käytettäväksi tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2023 tämä määräraha nousee kehyksen mukaisesti 18 miljoonaan euroon.

Budjettiriihessä hallitus päätti lisätä rahoitusta poliisille HTV-määrän ylläpitoon ja ihmiskauppayksikön jatkoon yhteensä 10,6 miljoonaa. Lisäksi poliisi sai 1,2 miljoonaa euroa ja 15 henkilötyövuotta kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi sekä 1,05 miljoonaa euroa rikoslain 25 luvun 9 §:n muutoksesta (laiton uhkaus) aiheutuviin menoihin.

Poliisin määrärahatason kasvusta huolimatta tilanne on vaikea, sillä menot ovat kasvaneet nopeammin kuin määrärahaa on lisätty. Julkisen talouden vähäisestä liikkumatilasta johtuen poliisi joutuu tekemään ensi vuonna sopeutustoimia, jotta menot saadaan vastaamaan käytettävissä olevaa rahoitusta.

Poliisin määrärahat ohjataan hallitusohjelman mukaisesti siten, että voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan. Määrärahat kohdennetaan niin, että poliisin läsnäolo ja näkyvyys turvataan etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, kuten harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi poliisin kansallisen ihmiskaupan vastaisen erikoisryhmän ja verkoston toimintaedellytykset turvataan.

Harmaan talouden torjuntaan lisärahoitusta

Harmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen esitetään noin 1,3 miljoonaa euroa, mikä on osa EU-elpymisvälineen rahoitusta. 

Suojelupoliisille esitetään 40,8 miljoonaa euroa, joka on 3,7 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa myönnetty rahoitus. Vähennys johtuu määräaikaisen tietojärjestelmärahoituksen poistumisesta.

Rajaturvallisuuden määrärahoja lisätään maltillisesti

Rajavartiolaitoksen toimintaan esitetään 275 miljoonaa euroa sekä ilma- ja vartioalusten hankintaan 5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseen esitetään 1 miljoonan euron lisäystä, joka nostaa määrärahan 3,3 miljoonaan euroon.

Lisäyksiä hätäkeskustietojärjestelmään ja hätäkeskuspäivystäjien määrän turvaamiseen
Pelastustoimelle ja hätäkeskustoiminnalle esitetään yhteensä noin 87,5 miljoonaa euroa. Tästä pelastustoimen toimintamenoihin esitetään noin 21 miljoonaa euroa ja Hätäkeskuslaitokselle noin 65 miljoonaa euroa. Erityismenoihin esitetään noin 2 miljoonaa euroa.

Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaamiseen on varattu yhteensä 2 miljoonaa euroa, mikä on 0,5 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Hätäkeskustietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään 4,2 miljoonan lisäystä, jolloin vuoden 2022 rahoitus nousee yhteensä 4,7 miljoonaan.

Talousarvioesitykseen sisältyy 0,4 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjauksen lisäresurssitarpeisiin. Pelastustoimessa ja varautumisessa on samanaikaisesti myös muita huomattavia kehittämispaineita, kuten valtakunnallisen johtamisen ja suorituskyvyn vahvistaminen ja pelastajakoulutettavamäärän turvaaminen.

Hallitus panostaa työperäisen maahanmuuton lisäämiseen

Maahanmuutto-lukuun esitetään yhteensä reilut 160 miljoonaa euroa. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin esitetään 65 miljoonaa euroa. Viraston rahoitus laskee 1,7 miljoonaa vuoden 2021 talousarvion tasosta. Vähennys johtuu kertaluonteisten lisäysten poistumisesta.

Hallitus on lisännyt rahoitusta työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purkuun, automaatiokehitykseen, sekä ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) kehittämiseksi.

Hallitus lisäsi budjettiriihessä 2 miljoonaa euroa toiminnan turvaamiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen, sekä miljoona euroa erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä työntekijän oleskeluluvan käsittelyn nopeuttamiseksi. EU-elpymisvälineen kautta saadaan 7,8 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi. Nämä kaikki lisäpanostukset ovat tärkeitä askeleita työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, jotta kasvavaa työvoimapulaa saadaan torjuttua.

Lisätietoja:
talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, p. 0295 488 513
ministeri Ohisalon erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662