Etnon Viljanen: Ihmisoikeuksia ei tule loukata sananvapauden varjolla
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen painottaa, että monipuolista maahanmuuttokeskustelua on mahdollista käydä sananvapauden rajoissa. Etno Foorumissa tänään julkaistu tutkimus tuo myös esille, että maahanmuuttoaiheen käsittely on laventunut entisestään sekä perinteisissä medioissa että sosiaalisessa mediassa.
”Maahanmuutosta on hyvä keskustella, mutta rasistista kielenkäyttöä ja uhkailua ei voi pitää rakentavana. Sananvapaus, kuten muutkin perus- ja ihmisoikeudet, perustuvat ihmisarvon loukkaamattomuudelle. Rakentava keskustelutapa tarkoittaa, että asioita käsitellään ihmisryhmiä leimaamatta eikä yksittäisten henkilöiden ihmisarvoa loukata”, Etnon puheenjohtaja Viljanen toteaa ja kannustaa myös kunnallisvaaleihin valmistautuvia ehdokkaita vastuulliseen keskusteluun.
Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksessa valmistunut tutkimus Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit luotaa maahanmuuttokeskustelua eduskuntavaalien 2011 aikaan. Selvityksen mukaan maahanmuuttokeskustelu kiristyi Suomessa entisestään vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltävänä aikana. Myös vihapuhe ja rasismi nousivat merkittäviksi uutis- ja keskustelunaiheiksi.
Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisessa journalismissa sallitaan nyt entistä kriittisempiä äänenpainoja maahanmuutosta puhuttaessa. Tämän lisäksi on opittu tunnistamaan vihapuheeseen liittyviä ongelmia ja pohtimaan niiden seurauksia.
Ääriliikkeet esillä valtajulkisuudessa
Etnisten suhteiden neuvottelukunta julkaisi Etno Foorumissa seitsemän teesiä vastuullisesta maahanmuuttokeskustelusta. Teeseissään Etno painottaa keskustelupalstojen moderoinnin merkitystä, mutta haastaa myös kaikkia suomalaisia seisomaan sanojensa takana ja osallistumaan verkkokeskusteluihin omalla nimellään.
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan verkolla on nykyisin tärkeä rooli julkisessa maahanmuuttokeskustelussa. Se on samalla nostanut esille rasismin, joka aiemmin on ollut vaietumpi aihe mediassa. Tutkimusjakson aikana monet alun perin verkossa julkaistut uhkailut tai rasistinen kielenkäyttö nousivat valtamediassa uutisiksi. Uutiset puolestaan saivat aikaan runsaasti kommentointia ja keskustelua sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.
Muutos on myös se, että nykyisin valtajulkisuus antaa tilaa ääriliikkeiden edustajille. Esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä nähtiin keskustelijoina televisio-ohjelmissa vaaleja edeltävänä aikana. Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat perustelleet aggressiivista nettikirjoitteluaan sillä, että valtamediassa ei sallita maahanmuuttopolitiikan arvostelua. Tällaiselle väitteelle ei tutkimuksen mukaan ole kuitenkaan viime vuosina ollut perusteita.
Lisätietoa: Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen, 071 878 8204. Tutkijat: Mari Maasilta, puh. +256 774 390 028, mari.maasilta@uta.fi, Susanna Vehmas, COMET tutkimuskeskus, 040 1901 367, susanna.vehmas@uta.fi, Paula Haara, COMET tutkimuskeskus, 03 3551 4074, paula.haara@uta.fi
Tutkimukseen liittyvä kirja Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit. Tampere University Press, 2012. http://granum.uta.fi