Suomi voi ottaa vastaan Ukrainasta paenneita myös siirtoina muista maista
Suomi kantaa EU:n osana vastuunsa Ukrainan tilanteen muuttoliikevaikutuksista ja erityisesti sotaa pakenevien suojelemisesta. Osana EU:n yhteisiä toimia Suomella on valmius ottaa vastaan tilapäisen suojelun piiriin kuuluvia henkilöitä myös siirtoina muista maista. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa siirtoihin kirjelmässä, jonka se antoi eduskunnalle 12.5.
Ukrainan Suomen-suurlähetystö on pyytänyt Suomea vastaanottamaan Ukrainasta siirrettäviä lapsia ja vammaisia henkilöitä. Suomi on vastannut Ukrainan pyyntöön, että Suomella on ensi vaiheessa valmius ottaa vastaan 20 liikuntavammaista ja heidän läheiset perheenjäsenensä sekä 30 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä. Keskusteluja ja käytännön järjestelyjä henkilöiden siirtämiseksi jatketaan sisäministeriön, Ukrainan suurlähetystön ja Maahanmuuttoviraston kesken.
Suomi on käynyt kahdenvälisiä keskusteluita siirtojen tarpeesta myös Viron kanssa. Tällä hetkellä ensisijaista on helpottaa ihmisten liikkumista itsenäisesti, mutta myös siirrot voivat tulla tarpeellisiksi myöhemmin.
Moni Ukrainasta paennut haluaa pysytellä lähellä kotimaataan
Tilapäisen suojelun direktiivi edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot tekevät tarvittaessa koko suojelun voimassaolon ajan yhteistyötä suojelua saavien henkilöiden siirtämiseksi jäsenvaltiosta toiseen. Siirtoja voidaan kuitenkin tehdä vain henkilöiden itsensä suostumuksella. Toistaiseksi monet Ukrainasta paenneet ovat halunneet pysytellä lähellä Ukrainan rajaa.
Erityisen paineen alla on ollut Moldova, jonka vastaanottokyky on jo ylitetty ja joka on pyytänyt kahdenvälistä tukea EU:n jäsenvaltioilta. Toistaiseksi kuitenkin vain noin 1 300 henkilöä on siirretty Moldovasta toisaalle, vaikka 16 Euroopan maata on sitoutunut kaikkiaan noin 20 000 henkilön siirtämiseen. Suomi on ilmaissut periaatteellisen valmiutensa siirtoihin myös Moldovasta, mutta toistaiseksi konkreettisiin järjestelyihin ei ole ryhdytty siirtojen toimeenpanon ollessa Moldovassa hidasta.
Kriisin pitkittyessä siirtojen merkitys voi kasvaa
Siirroilla on siis toistaiseksi ollut vain vähän vaikutusta niiden maiden tilanteeseen, jotka ovat vastaanottaneet suuria määriä Ukrainasta paenneita henkilöitä. Tärkeää onkin, että Ukrainasta paenneet voivat itse mahdollisimman sujuvasti hakeutua haluamaansa valtioon EU:n sisällä. Tässä keskeistä on saada oikeaa tietoa jäsenvaltioiden tilanteesta, tilapäisen suojelun mahdollisuudesta ja käytettävistä olevista liikenneyhteyksistä. Useat julkisen liikenteen yhtiöt tarjoavat ilmaisia tai alennettuja matkalippuja Ukrainasta paenneille.
Siirtojen merkitys voi kuitenkin kriisin pitkittyessä kasvaa, kun henkilöiden mahdollisuudet liikkua omatoimisesti vähenevät ja toisaalta vastaanottokapasiteetit tietyissä maissa ylittyvät. Merkitys voi jo nyt olla huomattava tietyille haavoittuville ryhmille, kuten vammaisille tai alaikäisille, joilla on rajalliset mahdollisuudet itsenäiseen liikkumiseen. Lisäksi koordinoidut siirrot auttavat viranomaisia ennakoimaan vastaanottopalveluiden tarvetta ja ohjaamaan tulijat välittömästi tilapäisen suojelun piiriin.
Tilapäisen suojelun direktiivi on yhtenäinen eurooppalainen ratkaisu
Valtioneuvoston eduskunnalle antama kirjelmä on samalla selvitys tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönotosta maaliskuussa 2022. Tilapäisen suojelun direktiivi tarjoaa yhtenäisen eurooppalaisen ratkaisun, jonka avulla Ukrainasta sotaa pakeneville ihmisille taataan jäsenmaissa välitöntä suojaa ja yhdenmukainen asema. Suomi on sitoutunut tarjoamaan tilapäistä suojelua neuvoston täytäntöönpanopäätöksen ja sitä täydentävän valtioneuvoston päätöksen piiriin kuuluville henkilöille.
Valtioneuvoston päätös on voimassa 4.3.2023 saakka. Päätöstä suojelun antamisesta voidaan EU:ssa tarvittaessa pidentää 6 kuukauden jaksoissa, yhteensä enintään 3 vuoteen. Jos tilanne muuttuisi ja EU:ssa katsottaisiin, että Ukrainaan olisi mahdollista palata turvallisesti ja pysyvästi, suojelu voitaisiin neuvoston päätöksellä päättää lyhyemmässäkin ajassa.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Iikka Saunamäki, p. 0295 488 267, [email protected] (siirrot Suomeen)
johtava asiantuntija Kukka Krüger, p. 0295 488 270, [email protected] (tilapäisen suojelun direktiivi)