Suomalaisten luottamus poliisiin on pysynyt vahvana

Poliisibarometriin vastanneista noin 91 prosenttia kertoi luottavansa poliisiin melko tai erittäin paljon. Valtaosa vastanneista koki, että poliisi kantaa vastuun yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, mutta osaa rikollisuustilanne huolestuttaa. Tuore poliisibarometri kuvaa entistä kattavammin kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta.

Luottamus poliisiin on säilynyt yleisesti vahvana, ja suurin osa vastaajista koki poliisin kohtelevan ihmisiä kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Poliisibarometrin mukaan luottamus poliisiin on laajaa eri väestöryhmissä. Merkittäviä eroja ei ole iän, sukupuolen tai koulutuksen mukaisissa tarkasteluissa. Hieman vähemmän poliisiin luottavat pienituloiset (87 %) ja tutkimuksen toteutushetkellä työttöminä olleet (77 %).

Vastaajien mukaan tärkeimpiä syitä luottamukselle olivat kokemus asiallisesta toimintavasta ja oikeudenmukaisuudesta. Luottamusta vastaavasti heikensivät poliisin vähäisiksi koetut resurssit, jonka koettiin heikentävän poliisin näkyvyyttä arjessa.

- Luottamus on poliisin toiminnan edellytys. Siksi on tärkeää, että poliisiin ja myös muihin turvallisuusviranomaisiin luotetaan. Poliisitoiminnan kehittämisen näkökulmasta on erityisen tärkeää saada tietoa niistä ryhmistä, joiden luottamusta on tarve edelleen vahvistaa, sanoo poliisijohtaja Stefan Gerkman.

Poliisibarometrin tutkimusmenetelmiä on uudistettu, ja aineisto on merkittävästi aiempaa suurempi ja alueellisesti edustavampi. Muutosten takia tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempiin poliisibarometreihin.

- Poliisibarometrin suuri 8 500 henkilön satunnaisotos ja hyvä vastausprosentti tekevät siitä aiempaa vahvemman sekä tutkimuksellisesti että toimintapolitiikan kannalta. Tutkimusaineisto on alueellisesti edustava ja sen avulla voidaan vertailla poliisilaitosalueita toisiinsa. Poliisilaitosten alueissa on merkittävä eroja, ja niitä voidaan nyt tutkia aiempaa syvemmin, kertoo tutkija Matti Vuorensyrjä Poliisiammattikorkeakoulusta.

Rattijuopumukset huolestuttavat rikoksista eniten

Erityisen tärkeinä poliisin tehtävistä pidettiin muun muassa hälytystehtäviä ja väkivaltarikosten selvittämistä ja torjuntaa. Näissä tehtävissä poliisi oli myös vastaajien mukaan osin onnistunut keskimääräistä paremmin. Seksuaalirikosten selvittämisessä ja torjunnassa vastaajien arviot olivat kuitenkin jonkin verran keskimääräistä heikompia.

Kansalaisissa eniten huolta aiheuttavia rikoksia olivat rattijuopumukset, ampuma-aserikokset, huumeiden käyttö ja myynti, tietoverkkorikollisuus, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta sekä pahoinpitelyt. Eniten vastaajia huolestutti rattijuoppous, joka huolestutti melko tai erittäin paljon 80 prosenttia vastaajista.

Vaikka rikollisuus näyttää Suomessa pitkällä aikavälillä vähentyneen, poliisitoiminnan vaikuttavuudesta annettiin myös kriittisiä arvioita. Esimerkiksi noin puolet vastaajista arvioi, että poliisi onnistuu saamaan murtovarkaat kiinni kohtuullisen hyvin.

Turvallisuuden kokemuksessa alueellisia eroja

Suomessa kansalaisten huoli rikollisuudesta ja heidän joutumisensa rikoksen kohteeksi eri rikoslajeissa näyttää pitkällä aikavälillä vähentyneen. Poliisibarometrissä noin 74 prosenttia vastaajista arvioi, että rikollisuustilanne ei ole heidän lähiympäristössään kovin tai juuri lainkaan vakava. Turvallisuuden kokemuksessa oli kuitenkin havaittavissa alueellisia eroja, joihin on syytä kiinnittää huomiota. 

Itä-Uudellamaalla vastaajista noin kolmannes (34 %) arvioi, että rikollisuus heidän lähiympäristössään on melko tai erittäin vakava ongelma. Vastaava osuus Länsi-Uudenmaalla oli noin 24 prosenttia ja Helsingissä alle 20 prosenttia. Vastaavasti vähiten huolta rikollisuustilanteesta kokivat Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella asuvat (12 %).

Ikääntyneemmät vastaajat ja naiset arvioivat rikollisuuden olevan ainakin jonkin verran vakavampi ongelma heidän lähiympäristössään kuin miehet ja nuoret vastaajat.

Rikoksista ei aina ilmoiteta poliisille

Poliisibarometrin mukaan eri rikosten ilmoittamisalttiudessa oli merkittäviä eroja. Tutkimuksessa kysyttiin, oliko vastaaja joutunut tietyn rikoksen uhriksi tai kohteeksi ja ilmoittanut siitä poliisille. 

Ilmoittamisalttius oli suurin auto-, asunto- ja omaisuusvarkauksista, kun taas tietoverkossa tapahtuneista rikoksista poliisille ilmoitettiin alle puolet. Ilmoittamisalttius oli pienin seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksissa, sillä vain noin 11 prosenttia ilmoitettiin poliisille.

Syyksi vastaajat kertoivat tyypillisimmin sen, ettei rikosta koettu kyllin vakavaksi. Pahoinpitelytapauksissa keskeinen syy jättää ilmoittamatta oli, että uhri piti asiaa yksityisenä.

- Rikos on aina vakava asia ja rikoksista tulee ilmoittaa poliisille. Tulos kuvaa sitä, että huomattava osa rikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon. Luottamus viranomaisiin madaltaa ilmoittamisen kynnystä ja tässä myös poliisin ennalta estävällä toiminnalla on merkittävä rooli, sanoo poliisijohtaja Stefan Gerkman.

Poliisibarometrin tausta

Poliisibarometri on toteutettu sisäministeriön, Poliisiammattikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Poliisibarometriä on julkaistu vuodesta 1999.

Aineisto kerättiin lokakuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana. Aineisto perustuu satunnaisotantaan sekä yhdistettyyn verkko- ja postikyselyyn. Tutkimuksen kohteena olivat Manner-Suomessa asuvat 15–75-vuotiaat. Tutkimuksen otanta oli 8 500, joista vastaajia oli yhteensä 4044 henkilöä.

Lisätiedot:

tutkija Matti Vuorensyrjä, Poliisiammattikorkeakoulu, p. 0295 483 806, [email protected]
poliisijohtaja Stefan Gerkman, sisäministeriö, p. 0295 488 552, [email protected]