Drooneilla tehtävää rajavalvontaa pitää kehittää EU:n ulkorajavaltioissa

Suomi on yhdessä Puolan, Viron, Liettuan ja Latvian kanssa julkaissut Euroopan komissiolle suunnatun kirjeen, jossa maat peräänkuuluttavat EU:n ulkorajavaltioissa drooneilla tehtävän rajavalvonnan ja niihin kohdistuvan vastatoiminnan kehittämistä ja sen rahoituksen turvaamista.

– Geopoliittinen ilmapiiri Venäjän ja Valko-Venäjän EU-rajoilla on kireä, ja turvallisuushaasteet jatkuvat ja kehittyvät. Droonien hyödyntäminen salakuljetusrikoksissa ja niillä tehdyt ilmatilaloukkaukset ovat lisääntyneet. On selvää, että kykyä vastata näihin uhkiin ja torjua niitä pitää vahvistaa EU:n itäisissä ulkorajavaltioissa. Emme suojaa pelkästään omia rajojamme, vaan kannamme erityistä vastuuta koko Euroopan turvallisuudesta, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.

Kirjeen allekirjoittaneet jäsenmaat katsovat, että drooneilla tehtävän rajavalvonnan kehittäminen EU:n ulkorajavaltioissa tulee nostaa EU:n rajaturvallisuus- ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) ensisijaisiin tavoitteisiin vuosille 2021–2027. Rahoitustukivälineellä tuetaan Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ja yhteistä viisumipolitiikkaa.

Suurin osa EU:n ulkorajasta on jo turvattu fyysisillä esteillä ja nykyaikaisilla valvontajärjestelmillä. Nämä toimet eivät kuitenkaan yksin riitä havaitsemaan ja estämään tehokkaasti drooneilla tehtäviä luvattomia rajanylityksiä. EU:n ulkorajavaltioiden rajaviranomaiset tarvitsevat lisää drooneja omien valvontatehtäviensä suorittamiseen, mutta myös valmiuksia, joilla havaita, jäljittää ja torjua laittomia tai vihamielisiä drooneja.

Droonit ovat lennokkeja tai muita miehittämättömiä ilma-aluksia. Rajavartiolaitos käyttää niitä jo nykyisin monissa tehtävissään, kuten rajavalvonnassa, tilannekuvan muodostamisessa ja kadonneiden etsinnässä.

Lisätietoja:
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 2216, [email protected]