Sisäministeri Krista Mikkonen ja järjestöt keskustelivat nuorisorikollisuudesta ja jengiytymisestä

Sisäministeri Krista Mikkonen keskusteli 30.11. eri alan asiantuntijoiden kanssa nuorisorikollisuudesta, jengiytymisestä ja jengirikollisuudesta ilmiöinä. Pyöreän pöydän tapaamiseen oli kutsuttu kokemusasiantuntijoita, nuorten kanssa ennalta estävää työtä tekeviä tahoja sekä viranomaisia.

Poliisi on tunnistanut Suomessa kymmenkunta katujengiä, joissa on yli sata jäsentä. Rajanveto nuorisoryhmien ja katujengien välillä ei ole aina selkeä. Siksi rikollisuuden ennalta estäminen ja siihen puuttuminen edellyttää koordinoitua, poikkihallinnollista ja pitkäjänteistä työtä nuorten ja nuorten aikuisten parissa.

- Nuorten pärjääminen ja hyvinvointi on tärkeä kysymys. Se on tärkeä niin yhteiskunnallisessa mittakaavassa kuin yksilökohtaisella tasolla. Nykyisin liian moni lapsi ja nuori voi huonosti, mikä näkyy kasvaneena nuorisorikollisuutena ja katujengi-ilmiönä, ministeri Krista Mikkonen toteaa.

- Asia keskusteluttaa tällä hetkellä myös eduskunnassa ja maan hallituksessa. Olemme koko hallituskauden panostaneet sekä ennaltaehkäiseviin toimiin että rikosten tehokkaaseen puuttumiseen. Etsimme parhaillaan myös lisätoimenpiteitä, hän jatkaa.

Sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö miettivät millaisia lisätoimenpiteitä voitaisiin käynnistää jo tänä talvena ja ensi keväänä.

- Nuorten hyvinvointiin panostaminen edellyttää yhteistyötä paitsi viranomaisten, myös muun yhteiskunnan välillä. Järjestöjen toiminta nuorten kanssa on korvaamattoman arvokasta, ministeri Mikkonen sanoo. 

Varhaisen puuttumisen tärkeys nousi esiin monissa kommenteissa

Pyöreän pöydän tilaisuuteen osallistui HelsinkiMission Aggredin, Aseman lapset ry:n, Osallisuuden aika ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton edustajia ja kokemusasiantuntijoita. Keskusteluissa olivat lisäksi mukana Helsingin kaupungin Etsivän nuorisotyön, Helsingin poliisilaitoksen, Keskusrikospoliisin Exit-toiminnan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Poliisihallituksen sekä sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön asiantuntijat.

- On hyvä, että asiasta puhutaan, mutta toivoisin, että median uutisointi nuorista olisi vähemmän negatiivista. Uutisjutuissa voisi nostaa enemmän esille nuorten positiivisia puolia. Nuorten pitäisi saada varhaisessa vaiheessa apua erilaisiin ongelmatilanteisiin. Tällä hetkellä todella moni nuori voi tosi huonosti eikä saa apua ajoissa, kertoo kokemusasiantuntija Maya Waitara Osallisuuden Aika ry:stä.

Helsingin poliisi tekee katujengi-ilmiöön liittyviä toimia eri tasoilla. Ennalta estävä toiminto työskentelee rikoksilla oirehtivien ja asiasta kiinnostuneiden nuorten parissa yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

- Ennalta estävä toiminto pyrkii estämään muun muassa nuorten rikoskierteen syntymistä. Poliisin tavoitteena on lisäksi estää väkivaltaisten kostonkierteiden syntyminen ja selvittää tehokkaasti vakavat katujengien tekemät rikokset, sanoo ylikonstaapeli Jon Fuhrmann.

Miika Mehmetillä on itsellään jengitausta. Nykyään hän työskentelee Aggredilla ja auttaa jengiläisiä irtautumaan rikollisesta toiminnasta.

- Työ on haastavaa ja keinoja puuttua on paljon vähemmän siinä vaiheessa, kun nuori on jo rikoskierteessä. Puuttumisen pitäisi tapahtua paljon aikaisemmin ja keinoja tarvitaan vielä enemmän, hän toteaa.

- Hälyyttäviä signaaleja voi olla välillä nähtävissä jo neuvolavaiheessa, näihin tilanteisiin pitäisi voida puuttua paremmin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tutkimustuloksetkin osoittavat, että kun vanhemmat saavat tukea ja ohjausta jo neuvolavaiheessa, tämä maksaa itsensä takaisin, kertoo THL:n erityisasiantuntija Anneli Portman.

Aggredi on HelsinkiMission kehittämä ja kodin ulkopuolisiin väkivallantekijöihin keskittyvä työmuoto, joka on toiminut pääkaupunkiseudulla vuodesta 2006. Aggredin tavoitteena on saada väkivaltainen käytös vähenemään tai loppumaan. Aggredi tarjoaa mahdollisuuden käsitellä väkivallasta syntyneitä ongelmia puolueettomalla maaperällä. Työ on yksilötyötä.

Aseman Lapset ry:n perustehtävä on lasten ja nuorten turvallisen kasvun sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen torjuminen. Järjestön toimintaa ohjaavat avoimuus, inhimillisyys ja läsnäolo, ja sen yhtenä tarkoituksena on lisätä aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa. Ripa-hankkeessa ehkäistään nuorten rikos- ja päihdekierteiden syvenemistä yhdistämällä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ymmärrystä ammatilliseen toimintaan nuorten parissa. Aseman lapset on mukana VR:n kanssa myös nuorisokonnari kokeilussa, jossa Nuorisokonduktöörit kiertävät osan työvuoroistaan nuorisotyöntekijöiden kanssa lähiliikenteen junissa ja asemilla.

Osallisuuden aika ry on lastensuojelun palveluja asiakasnäkökulmasta kehittävä järjestö. Se tuottaa ja kerää lastensuojelun asiakasnuorten näkemyksiä heitä koskevista palveluista ja viemme tätä tietoa eteenpäin päättäville tahoille. Osallisuuden ajan nuoret toimijat ovat lastensuojelutaustaisia nuoria, joilla on kokemusta kohtaamisista eri viranomaisten kanssa.

Lisätietoja:

ministeri Mikkosen erityisavustaja Mikko Jalo, puh. 050 304 8522, [email protected], (ministerin haastattelupyynnöt)

johtava asiantuntija Heidi Kankainen, puh. 0295 488 335, [email protected] (katujengi-ilmiö)